lauantai 29. huhtikuuta 2017

B493. Lihaskato ja seula siinä kenen liikkumiseen samaistuu

Lehdessä oli lihaskatoa potevan vanhuksen kuva ja näytti kuin hän olisi samaistunut nuorempaan mieheen, joka kyllä liikkuu varmaan ihan vauhdikkaasti ja kenties hyvällä hengellä, mutta jonka käsitys siitä, mistä kohden omassa repertuaarissa liikkuminen löytyy, oli ihan toinen kuin tuon vanhan naisen, ja niin vanhan naisen liikkumisyritelmien kohdalla tuolla samaistumiskohteella oli ajattelua, ulkolukua ja paikoillaan pysyttelemistä, jotta saisi ajatella ja muistella rauhassa, ja siltä kohden vanhan naisen liikkeet sitten jäivät voimattomiksi. Eli tarttis samaistumiskohteissa olla tarkempi seula, että kuka koko ajan vaikuttaa liikkumiseen positiivisesti, tuoden yhtä isoa vauhtia ja taitoa kuin esikuvalla itsellään.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

B492. Sairaan tai pulassa olijan neuvominen ja hiukan etäisyyttä & malli ontuvien elämänalueiden tueksi

Jos haluaa auttaa sairasta tai pulassa olijaa, niin ei auta mennä liian lähelle seurallisesti ja tulla kopioineeksi omaan tekemisentapaansa hänen ontuvat kohtansa mennen niin lukkoon tai tukkoon. Vaan pitäisi pitää hiukan enemmän etäisyyttä niin, että voi katsoa kohti ja havaita erillisenä ihmisenä kummankin. Ja havaita, missä ontuu tai on pulassa esim. kehonkielessä näkyviltä elämänalueilta, ja jos on noissa asioissa omaa osaamista, joka on hänen tekemisiään taitavampaa, niin voi niistä näyttää mallia tai antaa hyvän ohjeen noiden elämänalueiden tueksi, minkä pitäisi auttaa hänelle heti parempi olo ja toimintakykyisemmäksi myös, ja helpommin toipuvaksi.

31.10.2017   Sairaus on tavallaan uoma, jossa ollen sairastaa ja usein ei keksi ainakaan heti auttavaa parannuskeinoa, saattaapa tehdä jotakin altistavaa tai tökeröä, kenties edelleen rasittaa sairasta kohtaa, jos elämän muut urat tuovat siihen rasitusta. Siksi sairasta auttaessaan ei kai kannata mennä ihan samaan elämänuomaan, vaan yrittää pysyä tervehenkisenä, terveillä uomilla kuin lomalainen työhön nähden, ja sitten siitä käsin, vähän samaan tapaan kuin yritelmässäni parantavasta kuvasta, kertoa, mitä terveen elämän elementtejä uomasta puuttuu, mitä siis siihen pitäisi lisätä ja miten ne asiat noin urautuneesta lähtötilanteesta alkaen oppii, ja niin siis rakentaa terve elämä sinne, missä ennen oli sairautta.
Katso   164. Yritelmä parantavasta kuvasta  16.11.2015

maanantai 17. huhtikuuta 2017

B491. Nenäverenvuoto ja kosketus käteen & sisäänhengitys ajatellen "Tervehtyy, tervehtyy"

Nenäverenvuodossa, jos koskettaa, joko itse tai joku muu, kevyesti käteen sormien tienoille, niin se kai vähentäisi painetta ja pakottamisen tyylistä yrittämistä nenän seuduilla. Lisäksi voisi ajatella hengitysteitään, etenkin niiden pintaosia, esim. varovasti sisäänhengittäessään, ja ajatella mielessään kovasti "Tervehtyy, tervehtyy", mikä olisi tarkoitus parantaa ne ehjiksi siten kuin
15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II  5.5.2013

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

B490. Tämän blogin pituudesta

Näitä blogikohtia on nyt lähemmäs 500 ja blogin pituus näyttää jäävän suurin piirtein tähän, sillä olen tässä blogissa käynyt läpi useimmat taudit ja vaivat, joista olen kuullut. Varmaan muitakin tauiteja ja vaivoja on, mutta ehkä ne eivät oel niin yleisiä tai sitten ne on mielekkäintä käsitellä jonkin laajemman vaivatyypin osana. Vanhoista vaivoista tulevat lisähuomiot lisään aiempaan sitä vaivaa käsittelevään kohtaan, vaikka joistakin vaivoista on kyllä vahingossa tullut useampiakin kohtia, ja onhan se joissain tapauksissa mielekästäkin siksi, että tuo vaiva on niin laaja ryhmä, esim. kivut.
Toisaalta olettaisin, että parantamisesta voi oppia ajan myötä lisää, ja silloin yleisluontoisia tekstejä parantamisesta tulisi aina silloin tällöin lisää ja kasvattaisi blogin pituutta.

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

B489. Keväällä laihduttamisesta

Lainaus blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
"Kun keväällä tulee valosta, lämmöstä, lumen sulamisesta, lisääntyvistä elämänmahdollisuuksista ja linnunlaulusta elävöitynyt olo, niin luonnostaan tarvitsee vähemmän ruokaa. Jotkut ihmiset lihoavat talveksi ja silloin osa läskistä on talven pakkasia varten, samoin osa ruuasta ja ruuantuomasta lämpöisyydestä. Keväällä kun miettii säitä pari viikkoa eteenpäin ja miten niissä säissä olisi mukava elellä, miten tuhti olo ruuasta, miten lämpöinen, miten paljon tuoreita hedelmiä yms, ja mikä taas on talvivaraa, josta hyvin voi nyt luopua, niin silloin kai talven lihavuus, jos sitä on, on ylimääräistä ja saa kulua pois päivän askareissa, ihan jo erikseen laihduttamattakin, kuin tuhdimman aterian tarpeen korvikkeena, niin kun jatkossa kumminkin on lämpimämmät säät, niin ei läskiä tai tuhteja aterioita enää tarvita vaan pääasia on kevään vireen tavoittaminen ja säätyminen vähitellen kesään päin."
"
Niin kuin talvellakin, keväälläkin kannattaa pitää huoli koko ajan siitä, että ihan ihon luona on aina lämmintä ilmaa edes pieni kerros, niin ei tule niin akea antiseptinen olo, jotenkin voimaton ja äkäinen tai alkukeväästä huimaava. Teen juominen voi viilentää ihon nyt, kun tee tuo liikaa lämpöä. Sen sijaan kylmän veden juominen ( ei liikaa vaan luokkaa lasillinen) saa kehon lämmöntuotannon päälle ainakin minulla."

B488. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXVII * Tekemisentavan vaikutuksista

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/
"Tekemisen hengen vaikutuksesta lopputulokseen
Maalaamista harrastettuani olen törmäänyt kuin kummajaiseen siihen vanhaan tuttuun ilmiöön, että tekemisentapa vaikuttaa lopputulokseen paljon ja siis mm siihen, onnistuuko vai ei. Runoja, liikuntaa ja luontoa harrastaessani tuo oli tuttu juttu ja nyt maalaamisen ja uskonnon vinkkelistä kuin mielikuvitusta mutta ihme kyllä toimivaa. Eri ihmisillä, eläimillä ja elämäntilanteilla on eri tekemisentavat, esim. vuodenajoilla. Mitä kaikkea havaitsen, miten varmaan ja tarkkaan, mikä jää tokkuraan, minkä elämäntavan taitoja vaalin ja mitä en, mitä teen puhdilla ja mitä taas voimattomasti, mikä on tekemisteni rytmi ja kiinnostuneisuus, kunkinhetkinen kiehtoutuneisuuteni ja jaksavaisuuteni. "Kraah kraah räts", tuottaa eri tuloksen kuin, "hei jipii mä teen näitä". Tai, "yritetääs, katotaan miten nyt onnistun mutten oikein jaksais" tai "mitenköhän tää menee, oon ekakertalainen mutta tosi kiva olis näitä oppia, hienoja ovat olleet mitä olen nä'hnyt muiden tekevän". "Wrumm, wrumm, jaa wrum" tai "hip hips mitenköhän tää tarkkaan menee, kivaa puuhaa". Ym ym. Äsken bussiin tuli afrikkalainen, arabi tms nyloneissa tai ihan ilman housuja, vaikka on vasta huhtikuuna lkupuolisko ja eilen satoi lunta, oli jotenkin luottavainen, että hän kokeilee, miten näin menee, mutta taisi olla se tropiikin huolimattomuutta, eri ilmastoon olisi tarvinnut eri tekemisentavan ja tarkkuuden, jollei olisi halunnut saada kuolemantautia. Jos jokin ei suju, niin pitäisi tarkistaa, tarvitaanko eri tekemisentapa, eri tilannekuva, eri elämäntapa, erilainen luonteenlaatu hyveineen arvoineen tekemisentapoinee,päibvän rytmeineen, tunne-elämineen, sosiaalisuuksineen, identiteetteineen ja edustavuuden määrineen. Tuollaiset jossain määrin tarttuvat sosiaalista kautta, voivat tuoda typeryyttä muillekin ja epäonnea, kun luottamusta rakentaa väärien seikkojen varaan. Toisaalta, jos on itsenäinen yksilö ja rakentaa omien hyvin osaamiensa taitojensa varaan, sanoutuen irti rikollisen siiresta huolimattomuudesta, niin voi aika lähelle tavallisia uomiaan yltäöä."
Ihmisen olemus määräytyy elämäntavan mukaan ja mm kunkinhetkisen tekemisen tekemisentavan mukaan. Niin näyttäisi kehokin elävän tällaisten erojen mukaan.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

B487. Ruokakauppiaan tms valtava ruuantarve

Ruokakauppiasta minulla on vaikutelma, että monella on jotenkin sumean masentuneen oloinen olemus, vähän kuin muilla töistä tai koulusta, mutta ruokakauppiailla se tuntuu tulevan ruuantarpeesta, mihin tuntuu olevan muutama tavallinen syy:
* käyttää liiaksi aina samaa ruokakauppaa http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi/2017/03/ala-kayta-aina-vain-yhta-ruokakauppaa.html
* lämmönhukka liian suuri: lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
* masennus http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
* Liian vähän muuta elämänsisältöä: katso tämän blogin kohta 12. sokeritauti

3.9.2017   K-kaupan Pirkka-lehteä selatessani huomasin ruokaohjeiden olevan elokuun lopun lehdessä marraskuulle sopivia. Kai ruokakauppias yrittää jatkaa heinäkuun lämmönsäätelyllä vielä elo-syyskuun vaihteessa, mutta niin menettä kamalasti lämpöä ja on jotenkin huono tukkoinen olo ja ravinto ei vastaa sitä, mitä kaipaa vaan tarvitsisi vuodenajan mukaiset ruuat ja ennen kaikkea sään koekmuksen, viileässä kulkemisen sointuisuuden, jota ei saa, jos juo paljon teetä ja syömällä yrittää kadottaa sään tunnun. Elokuussa pärjää pitkäöhihaisin vaattein, syyskuun alussa tulee mukaan takki . Sään tuntu on olennainen osa syksyn elämänsisältöä, mutta toki sitä paikataan lämmittelemällä sitten, jos tulee liian kylmä.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

B486. Karies ja happaman välttäminen sekä hampaiden pitäminen puhtaina

Luin netistä hammasmädän oireista mutta se olikin sama kuin karies, josta hammaslääkärit aina puhuvat. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00265
"Karies eli hammasmätä on bakteerien aiheuttama tauti. Bakteerit kiinnittyvät hampaan kovakudoksen (kiilteen) pintaan ja muodostavat pesäkkeitä (plakkeja). ...  Bakteerin lisäksi tarvitaan sokeria, jota bakteeri käyttää (fermentoi) siten, että syntyy hampaan pintaa vaurioittavaa happoa."
Tuo tuo mieleen jotkut suklaat, joissa on hapan ja makea yhtä aikaa ja tuntuu kuin hampaisiin tulisi reikiä, tarttee mennä heti pesemään hampaat ja ostaa toisenlaista suklaata. En oikein tajua, miksi mikä tahansa ruoka noin tekisi, eikö se ole vain hapan ja makea tai sitten pitkään likaiset hampaat?
 " Tyypillisiä karieksen sijaintipaikkoja ovat poskihampaiden purupinnat ja hampaiden välit." Nuo kuulostavat pitkäksi aikaa likaisiksi jääneiltä kohdilta.
Hammastulehdukset liittyvät varmaankin ikeniin, joten ikenien pitämisellä puhtaina niitä voisi lieventää.
Tekstissä suositellaan tavalliseen tapaan fluoria hampaille. Mutta nyt tulin lisäksi ajatelleeksi, että tekeekö se hampaista erityyliset kuin ikenistä, jotenkin erillisen oloiset, mikä kai on luonnotonta, kun ne ovat luonnostaan aina vierekkäin, eläimilläkin. Luulisi ikenen tukevan hammasta jotenkin. 
Noin luonnostaan ajattelisi hammaskiven olevan hampaiden luonnollinen korjaantumismenetelmä.

B485. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXVI * Henkilökohtaisen suvereeniuden suojaaminen

Minulle on näitä paranemis- ja sairastumistilanteiden vaihtoehtoja pohtiessani syntynyt vaikutelma, että erityisen sairastuttavaa oli nuorena, kun äitini sanoi jossakin oltuamme, että "Varo vaan, ettet...", koska se kutisti henkilökohtaisen tilani, henkilökohtaisen dominanssini, suvereeniuteni pois tuosta aiheesta, tuolta alueelta, jolla minun juuri olisi pitänyt vaalia omia vaikutusmahdollisuuksiani, omaa eheyttäni, terveyttäni, joka vaatii tilaa eikä lyttyyn laittamista. Samalla vaan varoa pöpötartuntaa tms, muttei kieltää itse'äni elämästä,olemasta tunteva noissa aiheissa, olemasta aikuisen tapaan suvereeni.
Kun jos minulla on jopkin kuva siitä, että näin pysyn terveenä, tällä tavoin eläen olen tercve, niin jotta sen varassa pysyisin terveenä, niin minun on saatava noudattaa tuota näkemystäni ja se merkitsee, että minun on saatava tehdä omalla tavallani, mutta jotenkin viisaasti, eheällä tavalla ulkoluvunkin tehden.
Siksi myös on paha, jos isä sanoo, että nyt siinä on kyllä se ja se vika, ja tyhmempänä olettaa, ettei sellaisia vikoja voi parantaa, niin silloin jollei itse ole kyllin dominantti, niin katoaa siltä kohden parantumismahdollisuus yhtään nopeampaa kuin mitä isä kertoo mahdolliseksi. Jos siis paraneminen käy mielikuvien, tunnelman, tekemisentapojen rytmityksen tms kautta, mikä on kiinni todellisuuskäsityksestä tai siitä, kuka päättää, miten tehdään.

lauantai 8. huhtikuuta 2017

B484. Työuupumus ja ammatin vaihto haaveammattiin

Jos työ rasittaa liikaa, niin se usein johtuu vääräntyyppisestä työstä, jolloin ammatin vaihto johonkin kivaan olisi hyvidea: http://nopeaoppisuus.blogspot.fi . Myös vapaa-ajan harrastukset (http://workandfreetime.blogspot.fi ) ja tervehenkisyys ( http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ) ovat hyväksi.

22.8.2021  Nettiuutisissa kerrottiin työuupumuksedta, joka ei parane loman avulla, sitä oli kuulemma ilmasntunut koronaepidemian myötä. Silloin ovat luultavasti terveet elämäntavat, terveellä tavalla tekeminen ja tervehenkisyys liian vähällä painoyuksella työpaikalla, ainakin jollakin henkilöllä, mistä johtuen usrammallakin. Työ kai piristää, jos tehdää töitä tervehenkidiin sividtyneidiin tavoitteisiin tervehenkisen sividtyneen työtehosuuntsutunern tapaam järkevästi, ilmapiiriä puhdistaen. 

perjantai 7. huhtikuuta 2017

torstai 6. huhtikuuta 2017

B482. Lasten yökastelu ja lämmin rentous illalla pissalla käydessä

Joslapsi pissaa yöllä sänkyynsä, niin voiko se johtua siitä, että nukkuessa on rennompi kuin illalla pissalla käydessä ja siksi pidättää pissaa vähemmän kuin illalla? Sama ilmiö siis kuin miksi on käytävä pakkasesta sisälle tultua heti vessassa. Eli jos illalla olisi lämpöisen rento, esim. juotuaan lämmintä maitoa?, tai siksi että kävisi pissalla vasta ihan unisena, niin pissaisiko silloin niin tyjäksi, ettei kastelisi yöllä?

maanantai 3. huhtikuuta 2017

B481. Hampaiden parantuvuudesta

Hampaat, hampaiden korjautuvuudesta

Ei tunnu todennäköiseltä, että hampaat olisivat ihan samanmuotoiset lapsuudesta

aikuisuuteen, vaan luulisi niiden muuttavan hieman muotoaan elämän kuluessa, kun

esim. luonnekin ja elämäntilanne & elämäntapa muuttuvat.


Minulla on vaikutelma, että hampaat muistuttavat muodoltaan ja asennoltaan sen

ihmisen hampaita, jota silloin juuri pitää mielessään, joka pyörii mielessä, ei

siis välttämättä keskustelukumppani tai läheinen vaan joku, joka jäi mieleen tai

jonka kanssa juuri pari sanaa vaihtoi.
Se viittaisi hampaiden kykyyn korjautua, kenties valtavan nopeastikin.

Yksi, mihin hampaiden muoto voisi luonnostaan reagoida, on kieli, missä kenties hampaiden koskettamisen tyylin etäisyys tai ystävällisyys voi vaikuttaa. Hampaiden vahvuus puolestaan reagoisi mm purentaan, puremistapaan ja sen henkeen, mutta kenties treenaten eikä yht'äkkiä. Ikenet kenties reagoivat epävarmuuteen ja varmuuteen, siltä osin, miten vahvasti hampaat ovat kiinni.

Jos hampaiden luonnollista korjautuvuutta etsii, niin hammashoitolasta sitä tuskin löytää, sillä hammaslääkäri tavallisen käsityksen mukaan vain poraa hampaita ja laittaa niihin paikan. Mutta toisaalta joskus hammaslääkärissä on vaikuttanut siltä, että joku kokenut hammasläkäri osa rauhoittaa vihlovan hampaan painamalla sen kylkeä lämpöisellä hammasta kohtaan ystävällisen oloisella sormella. Voiko olla, että osa hammaslääkäreistä osaa hampaiden paranevuuteen liittyvää viisautta, joka kenties ei ole koulumallista vaan enemmänkin käytännössä havaittua, että niin se vaan näkyy olevan.
Mutta toisaalta hammaslääkäriin eksyvät mm ne, jotka juuri satuttivat hampaansa, irtosi paikka tms, eli hammaslääkäreille yms on voinut kertyä onnettomuusalttiutta noissa suhteissa, kenties osalle myös kykyä välttää moista onnettomuusalttiutta. Liian paljo poraaminen liittyy aina hammaslääkärissä käynteihin, ja kenties ilkeileviin tuttuihin, eli sitä onnettomuusalttiutta sinne kertyy.

Luontaista paranevuutta ei tuntuisi olevan epäviisailla mutta elinvoimaisilla olisi. Ruutumallisilla ei olisi ja vapaa-aikamaisilla olisi, samoin itse asianharrastuneilla voisi olla. Eläimillä siis voisi olla, mutta eri eläinyksilöillä eri verran, esim. ihmisistä harrastuneella pikkulinnulla vähemmän kuin luontoharrastuneella.
Ruokavalio voisi vaikuttaa paranevuuteen, liian työkeskeinen pakkopulla haitaten ja pullakahvit yms mieliteot auttaen, muttei ihan kaikissa tapauksissa noin vaan esim. liian hapan voi haitata vaikka olisi mieliteko, ja toisaalta jos elinvoimaistaa, niin voi olla hyväksi.

18.4.2017   Hampaiden parantuvuutta tuntuisi olevan sellaisella jolla on luonnostaan luonteenlaatunsa ja elämänviisautensa vuoksi hiukan pyöreät, kenties tyytyväisyyttään vähän pulleat hampaat elämänviisauden ja elinvoimaisuuden vuoksi kuin villieläimillä kai. Ja luonnostaan rikkoutuvia olisivat herkimmin ritsis rätsis tyyppiset heikon ulkoa luetun perspektiivin luonnottomin käyttävän hampaat. Mutta tuo parantuvuus voisi olla elämäntavasta kiinni, siis opittavissa.

6.5.2017   Koiralla on vuoristoiset hampaat kuin rikki menneet mutta muodoltaan kovin pyöreät kuin kovin hyvin parantuvat. Voiko ihmisten hampaiden tasaisuus johtua siitä, että koko ajan käyttää samaa teoriaperspektiiviä, aika lailla samaa näkökulmaa? Ja koira sitten kotona töistä tullessa tarjoaa vapaa-ajan rentoutusta, päästää teoriaperspektiivistä irti eri ympyröihin, ihan vain kotielämään ja eläimen seuraan, mistä taipumuksesta sen hampaiden ei-tasaisuus, vuoristoisuus. Ja tuo koiran hampaiden pyöristetty muoto olisi sitten niiden parantuvuutta. Kysyin tätä 9v. japaninpystykirvaltani, niin se väitti, että pentuina ne harjoittelevat kamalasti hampaiden korjautuvuutta, mikä menee kai niin, että aina puree, mikä käsittääkseni tarkoittaa henkilökohtaisen suvereeniuden vaalimista tervehenkisesti.

25.6.2017  Tässä muutama päivä sitten koetin kielellä hampaitani ja jossakin kohden takana en ollut varma siitä, mihin kohden hammas päättyy ja mietin, että onkohan se tässä vai tuossa vai missä näillä main, niin hampaassa sillä kohden tuntui olevan luiska, tuntui kuin se olisi väistänyt kielen tieltä ihan kevyesti. Jäin miettimään, että voivatko hampaat olla pehmeitä, jos ne ajattelee pehmeiksi, ja kovia, jos ne ajattelee koviksi. Vähää aiemmin olin pohtinut, että näyttääkö taitava hammaslääkäri maahisharrastuneelta, kuin tarvitsisi maahisia työssään, mutten tiedä maahisista mitään ja hammaslääkäreillä voi olla oma versio maahisista.

6.10.2017   Menninkäinen lienee eri juttu kuin maahinen, mutta jos nyt tuo aihepiiri on tuntematon, niin ehkä on jotakin iloa menninkäisistäkin. Menninkäiset kai liittyvät asumiseen,mistä tulee mieleen, että voivatko ne olla jonkun talonmiehen haamu, tai vieläluultavammin vanhempi mies tai nuorempikin, jos on kotielämästä harrastunut, joka on tykästynyt jonkun paikan tunnelmaan, minkä ob ohimennen jossakin havainnut, ja sitten mielikuvituksessaan oleilee tuon asunnon eteisessä tai menee pahvilaatikkoon ja vain nautti siellä olemisesta, tunnelmasta etenkin, jonkinlainen mieliteko mielikuvituksessa, viihtyvyyden lähde, kenties vanhemman pariskunnan luona tms, missä miehen mielestä asuvat viihtyisästi ja on seinät ym asunnon osia, joista mies tietää talonmiesmäisesti, tuntee olevansa niiden kanssa kotonaan, vahvoilla, ja sitten vain nauttii tunnelmasta kuin patalapusta tms, ja vaimo kenties toppuuttelee jja menninkäinen on joskus aavistuksenomaisesti näkyvissä havaittavissa mutta harmiton, vähän hauska.

18.11.2017   Joskus kun jokin hammas suussani tuntuu jotenkin ja hajamielisesti kokeilen siitä kielellä. Niin joskus on niin, että tuntuu kuin hampaassa olisi nypylä, ja kun sitä kokeilen kielelläni, että kyllä se kova on,niin samalla kieli pehmeästi koskee hampaan viereisiä osia kuin tuumisin niistä että "eipä mitään kummempia", ja niin tuntuu kuin nuo viereiset aikuisen tapaan hyväntahtoisen pehmeästi kosketetut osat joustaisivat pois kielen alta matalammiksi kuin hammaslääkärin kädet suussa tuntuvat saavan aikaan, ja samalla nypylä, josta ajattelen,e ttäkova samaan tapaan kuin ekalla luokalla kun nuo hampaat suuhuni kasvoivat, niin kuin se nousisisi ylemmäs. Voiko olla, että hammas kasvaa sinne, missä on ekaluokkalaisen, hampaiden kavuajan mielikuvieni tapaan kovaan kanttia, ja hamms laimenee pois sielät, missä kosketan sitä pehmeästi. Mutta sittent uumin, että menee pieleen, jos hampaat ovat erikorkuiset eri kohdista, ja niin lakkaan koskettamasta hampaita kielelläni ja myöhemmin hampaat taas ovat tasaiset tai tuntuvat eri tavon vuoristoisilta esim. että ompas tämä korkealla ja mites tuo on noin matalalla..

19.1.2018   Katso myös   B565. Ihmeparannusohjeyritelmä LII * Ailahtelevat näkymät ja erillisyys tai mukaan lähteminen   16.1.2018

20.2.2018   Voiko se, miltä hampaat tuntuvat ja millaisia ne kenties ovat, ovatko hyvä- vai huonokuntoisia, johtua jonkinlaisesta tilannekuvasta tai mm tilannekuvasta, tyylii "Tässä olemme (minä, hampaani ja kenties joitakuita muita ihmisiä) pehmeähampaisina / pyöreähampaisina / kovina helposti rikkimenevinä hampaina / koululaisen tapaan vahvasti purevina / tms"

20.4.2018   Hampaiden kunto, säryt, tilanteen kehitys yms vaikuttavat menevän tunnelman mukaan siihen tapaan, kun esim. jouluna hautausmaalla käydessä sillä on oma tunnelmansa, tai kesäaikaan vehreällä rannalla luonnon keskellä: ikään kuin uit jossakin tunnelmassa, aihepiirissä sosiaalisine suhteineen, ym efdesottamuksineen, puolieen, asianhaaroineen. Ja olosi menee sitten sen mukaan, samoin sairastavuutesi tai parantuvuutesi. Esim. ikävien asioiden kanssa tekemisissä ollessa vaivaavat säryt helpommin, kun tunnelma on huono. Vastaavasti kunnon kehitys ja siis myös kai hampaiden kunnon kehitys näyttäisi menevän sen mukaan,minkä verran on epäonnea ja turaamista, huonoa laatua, tai v´sitten vastapainona noita hyvätunnelmaisia elinvoimaa tuovia olosuhteita.

18. heinäkuuta 2021 Espoossa   Minulla on vaikutelma, että ihmisen hampaiden kunto ja tyyli menee sen mukaan, mitä hän tekee paljon tai tyypillusedti ja millä laadulla. Esim arabi kai käyttää edustusperspektiiviä hyvällä laadulla ja niin hänellä on edustusmalluset hampaat hyvät, kai siis etuhampaiden tapaan koko hammasrivistö. Koululainen taas puurtaa koulua ja jos de käy hyvällä laadulla, niin hampaat ovat kai terveet porkkananpurijan hampaat. Mutta jos joku tekee huonolla laadulla, niin hampaat ovat sitten samantapaisesti huonot. Ja tämä kai koskee elämän pääuomia eli voi muuntua ajan myötä, samoin kai hampaiden kunto ja tyyli eli kunto voisi myös olennaisedti parantua, ja toisaalta tarttee varoa nojaamasta huonolaatuista tekeviin. 

16. elokuuta 2021   Minulla on vaikutelma, että jos hiiri tms tärähtää oudotessaan, törmätessään tms tai ehkä jostain vsivadta, perustasoaan myöten, niin se niin osaisi kasvattaa uusia hsmpaita. Hsmpaita tsrbitaan silloin. Tropiikkilaisten tms on täällä Espoossa tämän kesän pitkän helleputken jälkeen ollut vaikea kestää viileää, ja niin se kai on tuntunut heillä jonkknlsisena järkytyksen tapaisena tärähdyksenä kuin olisi jysähtänyt puolk metriä alaspäin, kesän jättämään lötköyteen vertautuen. Kai siitä säätaitoja tarttis opdtella ja asuinmaan valintaa, mutta ehkä se vastas tuota hampaiden kasvsttamista. 

lauantai 1. huhtikuuta 2017

B480. Vanhat vaivat ja kehollaan terveisiin aikoihin kiinnittyminen

Jos jokin vanha vamma on jäänyt pitkiksi ajoiksi vaivaamaan, niin ei saisi kiinnittyä vamman aiheutumisen aikoihin eikä siihen, miten alue jäi huonosti tai on vieläkin ollut huono, vaan antaa terve keho ohjeeksi keholleen, kiinnittyä kehollaan terveisiin aikoihin, innostaa kehoaan siihens uuntaan, rohkaista ja antaa sen kehittyä suotuisissa olosuhteissa terveen kaltaiseksi ja ihan terveeksikin, kehua ja olla kiitollinen parannuksista. Näin siis jos vaikkapa synnytyksestä jäi jotakin vaivaa, niin ei saisi ajatella vauvaa tai lastaan ihan kehoonsa liittyvänä, ainakaan noin konkreettisesti, vaan antaa kehon tervehtyä rauhassa: vauva ei kai ollut sen kannalta viisaalla huomioonottavaisella tavalla tai kyllin taitava, etenkään nyt jälkikäteen, kun lapsi jo elää omaa elämäänsä.