B484. Työuupumus ja ammatin vaihto haaveammattiin

Jos työ rasittaa liikaa, niin se usein johtuu vääräntyyppisestä työstä, jolloin ammatin vaihto johonkin kivaan olisi hyvidea: http://nopeaoppisuus.blogspot.fi . Myös vapaa-ajan harrastukset (http://workandfreetime.blogspot.fi ) ja tervehenkisyys ( http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ) ovat hyväksi.

22.8.2021  Nettiuutisissa kerrottiin työuupumuksedta, joka ei parane loman avulla, sitä oli kuulemma ilmasntunut koronaepidemian myötä. Silloin ovat luultavasti terveet elämäntavat, terveellä tavalla tekeminen ja tervehenkisyys liian vähällä painoyuksella työpaikalla, ainakin jollakin henkilöllä, mistä johtuen usrammallakin. Työ kai piristää, jos tehdää töitä tervehenkidiin sividtyneidiin tavoitteisiin tervehenkisen sividtyneen työtehosuuntsutunern tapaam järkevästi, ilmapiiriä puhdistaen. 

B483. Natsi-Saksan ihmiskokeet ja käsitys, että terve on parhaiten toimiva

Koska ihminen on biologian käsityksen mukaan evoluution hioma, oat kaikki ihmisen taidot parhaimmillaan ideaalisen terveellä ideaalisen tervettä elämää viettävällä ihmisellä : MY BOOK "Hard Rationality of Feelings and Instincts", to which there
is the link http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/HardRationalityOfFeelings.pdf.

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2016/07/against-experiments-on-humans.html

B482. Lasten yökastelu ja lämmin rentous illalla pissalla käydessä

Joslapsi pissaa yöllä sänkyynsä, niin voiko se johtua siitä, että nukkuessa on rennompi kuin illalla pissalla käydessä ja siksi pidättää pissaa vähemmän kuin illalla? Sama ilmiö siis kuin miksi on käytävä pakkasesta sisälle tultua heti vessassa. Eli jos illalla olisi lämpöisen rento, esim. juotuaan lämmintä maitoa?, tai siksi että kävisi pissalla vasta ihan unisena, niin pissaisiko silloin niin tyjäksi, ettei kastelisi yöllä?

B481. Hampaiden parantuvuudesta

Hampaat, hampaiden korjautuvuudesta

Ei tunnu todennäköiseltä, että hampaat olisivat ihan samanmuotoiset lapsuudesta

aikuisuuteen, vaan luulisi niiden muuttavan hieman muotoaan elämän kuluessa, kun

esim. luonnekin ja elämäntilanne & elämäntapa muuttuvat.


Minulla on vaikutelma, että hampaat muistuttavat muodoltaan ja asennoltaan sen

ihmisen hampaita, jota silloin juuri pitää mielessään, joka pyörii mielessä, ei

siis välttämättä keskustelukumppani tai läheinen vaan joku, joka jäi mieleen tai

jonka kanssa juuri pari sanaa vaihtoi.
Se viittaisi hampaiden kykyyn korjautua, kenties valtavan nopeastikin.

Yksi, mihin hampaiden muoto voisi luonnostaan reagoida, on kieli, missä kenties hampaiden koskettamisen tyylin etäisyys tai ystävällisyys voi vaikuttaa. Hampaiden vahvuus puolestaan reagoisi mm purentaan, puremistapaan ja sen henkeen, mutta kenties treenaten eikä yht'äkkiä. Ikenet kenties reagoivat epävarmuuteen ja varmuuteen, siltä osin, miten vahvasti hampaat ovat kiinni.

Jos hampaiden luonnollista korjautuvuutta etsii, niin hammashoitolasta sitä tuskin löytää, sillä hammaslääkäri tavallisen käsityksen mukaan vain poraa hampaita ja laittaa niihin paikan. Mutta toisaalta joskus hammaslääkärissä on vaikuttanut siltä, että joku kokenut hammasläkäri osa rauhoittaa vihlovan hampaan painamalla sen kylkeä lämpöisellä hammasta kohtaan ystävällisen oloisella sormella. Voiko olla, että osa hammaslääkäreistä osaa hampaiden paranevuuteen liittyvää viisautta, joka kenties ei ole koulumallista vaan enemmänkin käytännössä havaittua, että niin se vaan näkyy olevan.
Mutta toisaalta hammaslääkäriin eksyvät mm ne, jotka juuri satuttivat hampaansa, irtosi paikka tms, eli hammaslääkäreille yms on voinut kertyä onnettomuusalttiutta noissa suhteissa, kenties osalle myös kykyä välttää moista onnettomuusalttiutta. Liian paljo poraaminen liittyy aina hammaslääkärissä käynteihin, ja kenties ilkeileviin tuttuihin, eli sitä onnettomuusalttiutta sinne kertyy.

Luontaista paranevuutta ei tuntuisi olevan epäviisailla mutta elinvoimaisilla olisi. Ruutumallisilla ei olisi ja vapaa-aikamaisilla olisi, samoin itse asianharrastuneilla voisi olla. Eläimillä siis voisi olla, mutta eri eläinyksilöillä eri verran, esim. ihmisistä harrastuneella pikkulinnulla vähemmän kuin luontoharrastuneella.
Ruokavalio voisi vaikuttaa paranevuuteen, liian työkeskeinen pakkopulla haitaten ja pullakahvit yms mieliteot auttaen, muttei ihan kaikissa tapauksissa noin vaan esim. liian hapan voi haitata vaikka olisi mieliteko, ja toisaalta jos elinvoimaistaa, niin voi olla hyväksi.

18.4.2017   Hampaiden parantuvuutta tuntuisi olevan sellaisella jolla on luonnostaan luonteenlaatunsa ja elämänviisautensa vuoksi hiukan pyöreät, kenties tyytyväisyyttään vähän pulleat hampaat elämänviisauden ja elinvoimaisuuden vuoksi kuin villieläimillä kai. Ja luonnostaan rikkoutuvia olisivat herkimmin ritsis rätsis tyyppiset heikon ulkoa luetun perspektiivin luonnottomin käyttävän hampaat. Mutta tuo parantuvuus voisi olla elämäntavasta kiinni, siis opittavissa.

6.5.2017   Koiralla on vuoristoiset hampaat kuin rikki menneet mutta muodoltaan kovin pyöreät kuin kovin hyvin parantuvat. Voiko ihmisten hampaiden tasaisuus johtua siitä, että koko ajan käyttää samaa teoriaperspektiiviä, aika lailla samaa näkökulmaa? Ja koira sitten kotona töistä tullessa tarjoaa vapaa-ajan rentoutusta, päästää teoriaperspektiivistä irti eri ympyröihin, ihan vain kotielämään ja eläimen seuraan, mistä taipumuksesta sen hampaiden ei-tasaisuus, vuoristoisuus. Ja tuo koiran hampaiden pyöristetty muoto olisi sitten niiden parantuvuutta. Kysyin tätä 9v. japaninpystykirvaltani, niin se väitti, että pentuina ne harjoittelevat kamalasti hampaiden korjautuvuutta, mikä menee kai niin, että aina puree, mikä käsittääkseni tarkoittaa henkilökohtaisen suvereeniuden vaalimista tervehenkisesti.

25.6.2017  Tässä muutama päivä sitten koetin kielellä hampaitani ja jossakin kohden takana en ollut varma siitä, mihin kohden hammas päättyy ja mietin, että onkohan se tässä vai tuossa vai missä näillä main, niin hampaassa sillä kohden tuntui olevan luiska, tuntui kuin se olisi väistänyt kielen tieltä ihan kevyesti. Jäin miettimään, että voivatko hampaat olla pehmeitä, jos ne ajattelee pehmeiksi, ja kovia, jos ne ajattelee koviksi. Vähää aiemmin olin pohtinut, että näyttääkö taitava hammaslääkäri maahisharrastuneelta, kuin tarvitsisi maahisia työssään, mutten tiedä maahisista mitään ja hammaslääkäreillä voi olla oma versio maahisista.

6.10.2017   Menninkäinen lienee eri juttu kuin maahinen, mutta jos nyt tuo aihepiiri on tuntematon, niin ehkä on jotakin iloa menninkäisistäkin. Menninkäiset kai liittyvät asumiseen,mistä tulee mieleen, että voivatko ne olla jonkun talonmiehen haamu, tai vieläluultavammin vanhempi mies tai nuorempikin, jos on kotielämästä harrastunut, joka on tykästynyt jonkun paikan tunnelmaan, minkä ob ohimennen jossakin havainnut, ja sitten mielikuvituksessaan oleilee tuon asunnon eteisessä tai menee pahvilaatikkoon ja vain nautti siellä olemisesta, tunnelmasta etenkin, jonkinlainen mieliteko mielikuvituksessa, viihtyvyyden lähde, kenties vanhemman pariskunnan luona tms, missä miehen mielestä asuvat viihtyisästi ja on seinät ym asunnon osia, joista mies tietää talonmiesmäisesti, tuntee olevansa niiden kanssa kotonaan, vahvoilla, ja sitten vain nauttii tunnelmasta kuin patalapusta tms, ja vaimo kenties toppuuttelee jja menninkäinen on joskus aavistuksenomaisesti näkyvissä havaittavissa mutta harmiton, vähän hauska.

18.11.2017   Joskus kun jokin hammas suussani tuntuu jotenkin ja hajamielisesti kokeilen siitä kielellä. Niin joskus on niin, että tuntuu kuin hampaassa olisi nypylä, ja kun sitä kokeilen kielelläni, että kyllä se kova on,niin samalla kieli pehmeästi koskee hampaan viereisiä osia kuin tuumisin niistä että "eipä mitään kummempia", ja niin tuntuu kuin nuo viereiset aikuisen tapaan hyväntahtoisen pehmeästi kosketetut osat joustaisivat pois kielen alta matalammiksi kuin hammaslääkärin kädet suussa tuntuvat saavan aikaan, ja samalla nypylä, josta ajattelen,e ttäkova samaan tapaan kuin ekalla luokalla kun nuo hampaat suuhuni kasvoivat, niin kuin se nousisisi ylemmäs. Voiko olla, että hammas kasvaa sinne, missä on ekaluokkalaisen, hampaiden kavuajan mielikuvieni tapaan kovaan kanttia, ja hamms laimenee pois sielät, missä kosketan sitä pehmeästi. Mutta sittent uumin, että menee pieleen, jos hampaat ovat erikorkuiset eri kohdista, ja niin lakkaan koskettamasta hampaita kielelläni ja myöhemmin hampaat taas ovat tasaiset tai tuntuvat eri tavon vuoristoisilta esim. että ompas tämä korkealla ja mites tuo on noin matalalla..

19.1.2018   Katso myös   B565. Ihmeparannusohjeyritelmä LII * Ailahtelevat näkymät ja erillisyys tai mukaan lähteminen   16.1.2018

20.2.2018   Voiko se, miltä hampaat tuntuvat ja millaisia ne kenties ovat, ovatko hyvä- vai huonokuntoisia, johtua jonkinlaisesta tilannekuvasta tai mm tilannekuvasta, tyylii "Tässä olemme (minä, hampaani ja kenties joitakuita muita ihmisiä) pehmeähampaisina / pyöreähampaisina / kovina helposti rikkimenevinä hampaina / koululaisen tapaan vahvasti purevina / tms"

20.4.2018   Hampaiden kunto, säryt, tilanteen kehitys yms vaikuttavat menevän tunnelman mukaan siihen tapaan, kun esim. jouluna hautausmaalla käydessä sillä on oma tunnelmansa, tai kesäaikaan vehreällä rannalla luonnon keskellä: ikään kuin uit jossakin tunnelmassa, aihepiirissä sosiaalisine suhteineen, ym efdesottamuksineen, puolieen, asianhaaroineen. Ja olosi menee sitten sen mukaan, samoin sairastavuutesi tai parantuvuutesi. Esim. ikävien asioiden kanssa tekemisissä ollessa vaivaavat säryt helpommin, kun tunnelma on huono. Vastaavasti kunnon kehitys ja siis myös kai hampaiden kunnon kehitys näyttäisi menevän sen mukaan,minkä verran on epäonnea ja turaamista, huonoa laatua, tai v´sitten vastapainona noita hyvätunnelmaisia elinvoimaa tuovia olosuhteita.

18. heinäkuuta 2021 Espoossa   Minulla on vaikutelma, että ihmisen hampaiden kunto ja tyyli menee sen mukaan, mitä hän tekee paljon tai tyypillusedti ja millä laadulla. Esim arabi kai käyttää edustusperspektiiviä hyvällä laadulla ja niin hänellä on edustusmalluset hampaat hyvät, kai siis etuhampaiden tapaan koko hammasrivistö. Koululainen taas puurtaa koulua ja jos de käy hyvällä laadulla, niin hampaat ovat kai terveet porkkananpurijan hampaat. Mutta jos joku tekee huonolla laadulla, niin hampaat ovat sitten samantapaisesti huonot. Ja tämä kai koskee elämän pääuomia eli voi muuntua ajan myötä, samoin kai hampaiden kunto ja tyyli eli kunto voisi myös olennaisedti parantua, ja toisaalta tarttee varoa nojaamasta huonolaatuista tekeviin. 

16. elokuuta 2021   Minulla on vaikutelma, että jos hiiri tms tärähtää oudotessaan, törmätessään tms tai ehkä jostain vsivadta, perustasoaan myöten, niin se niin osaisi kasvattaa uusia hsmpaita. Hsmpaita tsrbitaan silloin. Tropiikkilaisten tms on täällä Espoossa tämän kesän pitkän helleputken jälkeen ollut vaikea kestää viileää, ja niin se kai on tuntunut heillä jonkknlsisena järkytyksen tapaisena tärähdyksenä kuin olisi jysähtänyt puolk metriä alaspäin, kesän jättämään lötköyteen vertautuen. Kai siitä säätaitoja tarttis opdtella ja asuinmaan valintaa, mutta ehkä se vastas tuota hampaiden kasvsttamista. 

B480. Vanhat vaivat ja kehollaan terveisiin aikoihin kiinnittyminen

Jos jokin vanha vamma on jäänyt pitkiksi ajoiksi vaivaamaan, niin ei saisi kiinnittyä vamman aiheutumisen aikoihin eikä siihen, miten alue jäi huonosti tai on vieläkin ollut huono, vaan antaa terve keho ohjeeksi keholleen, kiinnittyä kehollaan terveisiin aikoihin, innostaa kehoaan siihens uuntaan, rohkaista ja antaa sen kehittyä suotuisissa olosuhteissa terveen kaltaiseksi ja ihan terveeksikin, kehua ja olla kiitollinen parannuksista. Näin siis jos vaikkapa synnytyksestä jäi jotakin vaivaa, niin ei saisi ajatella vauvaa tai lastaan ihan kehoonsa liittyvänä, ainakaan noin konkreettisesti, vaan antaa kehon tervehtyä rauhassa: vauva ei kai ollut sen kannalta viisaalla huomioonottavaisella tavalla tai kyllin taitava, etenkään nyt jälkikäteen, kun lapsi jo elää omaa elämäänsä.

B479. Dementia ja kiinnostavat aiheet

Luin netistä dementiasta. Listaan tähän tekstin viereen selityksiäni:
"
Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään. Dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet.
Dementiassa ilmenevälle muistihäiriölle on ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua.   - Jos ennen työ loi ryhtiä päivään ja tekemisiin, tuoden vauhtia ja laatua, niin työn jäädessä pois eivät tottumukset kanna enää yhtä hyvin vaan tarvittaisiin jokin vastaava kenties osapäiväisempi tekeminen.
Pelkkä muistihäiriö ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö kärsisi alkavasta dementiasta. Nimi- ja tilamuisti heikkenevät kaikilla ikääntyessä ilman, että kyseessä olisi varsinainen muistisairaus. - mielenkiinnon puute, se, että arkiset jutut hoituvat helpommin kuin vasemmalla kädellä ja toistuvat vuodesta toiseen lähes samanlaisina päivittäin tms
 Myös työmuisti heikentyy väistämättä iän mukana, jonka vuoksi on vaikea pitää monta asiaa yhtä aikaa mielessä.   - Jos työ ei tuo harjaannusta ja jollei katsele luontoa ja elämää, ota osaa niihin, niin näköhahmotus sisätiloissa istuessa heikkenee, muuttuu yksinkertaisemmaksi, viisaus vähenee.
Alzheimerin taudille on ominaista lähimuistin heikentyminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeus. Vastikään sovittu tai puhuttu ei muistu mieleen, vaikka siitä muistutettaisiin jollakin vihjeellä. - liian mielenkiinnoton aihe vanhukselle, kokeile paljon vaativampaa, syvällisempää
Äskettäin tapahtunutta vierailua tai kaupassa käyntiä ei muisteta. - ks. yllä
Aikaisemmin helpolta tuntuneet tehtävät, kuten pesukoneen käynnistäminen, ei onnistu. - suru, masennus, kauhu, huoli omasta tulevaisuudesta, ärsyyntyneisyys kuivaan neuvovaan perspektiiviin, joaka ei mainitse mitään elämän kannalta olennaista vaan vain koneen tms
Samojen kysymysten tai tarinoiden toistaminen viittaa alkavaan muistisairauteen.   - Jos on kiinnostuneempi aiheesta kuin sen kommunikoinnista ihmisille, jotka eivöät ymmärrä sitä kunnolla vaan joille tarvitsee selittää alkeita, niin ei kenties laita merkille, selittikö jo vai aikoiko vasta selittää.
Muistihäiriön ohella dementialle on ominaista puheen sisällön köyhtyminen (afasia), - mielenkiinnon puute, toiselle ok tasoisen tehtävän muuttuminen ei haastavaksi, tekniseksi vain, pelkäksi raadannaksi vailla riittävän vaativaa ja syvällistä ajattelua, vailla elämääkoskettavuutta, väärntasoista siis
vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja (apraksia) - suru, masennus, tyrmistys, vastentahtoisuus, motivoitumattomuus siihen, minne kneties ollaan menossa ja missäö merkeissä
 sekä käsittää nähdyn merkitystä (agnosia). - riidat puolison tai hoitohenkilön kanssa tai mielenkiinto muualla
 Dementiasta kärsivän kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja, jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt.  - riidat siitä, miten päivä käyttää, mitä tehdä ja mitä ei, millaisia osallistuvat henkilöt ovat, yms
Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä." - riidat, kommunikaatiokatkot, oman tilan tarve, hoitavan henkiön väsyneisyys, omat toiveet ja haaveet mutta laposen kaltainen asema

26.9.2022   Luin uutisista, että niillä jotka keski-ikäisinä näkevät usein ( viikoittain ) painajaisia, on suurempi riski sairastua vanjoina dementiaan, jossa oireina etenkin muistin heikkous ja kognitiiviset elu tiedonkäsittelyyn liittyvät puutteet. Jos painajainen on jokin todellinen ongelma, jota nuorempien maailmankuvaan ei kuulu, niin sen käsittely vaatii voimia, keskittymistä, vahtimista, mikä huomio on sitten poissa muusta elämästä, ja niin esim työmuisti pätkii ja ajatukset voivat vaellella eri aiheesedn. 

B478. Naurutauti ja tervehenkisempi maailma

Luin netistä ihmissyöntiin liittyvästä naurutaudista Uudessa Guineassa. "Sairauden tavallisia oireita ovat vapina, kaatuilu ja tahattomat naurunpyrskähdykset."
 Vapina usein liitty pelkoon ja suureen huoleen, kuten vaikka ihmissyöjien seurassa elellessä, jos alkaa huolettaa miten käy joko ihmissyönnin tai jonkin muun ison onnettomuuden vuoksi. Jos ihminen on kovin lähellä kuolemaansa, hän kai menee kömpelöksi, tokkuraiseksi, hajamieliseksi ja saattaa kaatuilla ihan jo omiin jalkoihinsakin, näköpiiri ja ymmärryksen piiri kapeutuvat. Ja vihamielinen, joka tietää, miten tuolle kohta käy, saattaa purskahdella nauruun.
Yksi syy ihmissyöntiin on kai suuri ruokahalu, osin kai ilmasto-osaamattomuudesta ja osin meiningin raadollisuudesta johtuen. Toinen syy ihmissyöntiin voi olla, ettei syöminen tunnu pahalta vaan aika tavalliselta aterialta ja siksipaljon huojentavammalta kuin vaikka ikävä ihminen. Myös jos modernin maailman näkymät tai pienen paikkakunnan elämän piirien kapeus tuntuvat kehnoilta, niin enemmän ihmisen perusluonnon mukainen elämänpiiri ruuan, käytännön tekemisen, sosiaalisuuden ja tappelun yms parissa voi huojentaa, vaikka olisi liian raadollinen, siksi vain, että maailman näkymät ovat niin synkät tai sukulaisten seuran dominansssi pännii.

14.5.2021   Auttaisikohan haluun syödä ihmidluhaa syödä puolikas tuore omena, raikas mutta kumminkin hyvän makuinen?

    24.7.2021   Auttaisivatkohan kannibalismiin lämmittelyohjeeni  https://opisuomalaisuus.blogspot.com/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html   joista engl. käännös mutta vain alusta   http://finnishskills.blogspot.com/2015/12/instructions-on-how-to-get-warm.html  

 

5.9.2023   Ehkä näistä ruuista olisi vähän lievennystä Suomen säiden tuomaan isoon nälkään. 

" 3.9.2023   Jos viilenevien säiden kestäminen on rankkaa, voi syödä esim.

Rasvassa paistettuja lohkoperunoita (kypsäksi keitettyjä, ihan jäähtyneitä, kai edellusestä päivästä jääkaapissa säilytettyjä perunoita, jotka on sitten kuorittu ja lohkottu ja paistettu öljyssä paistinpannulla) ja paistettua makkaraa koko lenkki 2makkaraa tai uunimakkaraa, sekä hapakaalia ja uunissa? paistettuja porkkanansiivuja, kenties kypsiä papuja ja mahdollisesti perunamuussia. Juomaksi kenties piimää. Vähän puolukkaa.

Toisella kertaa voisi syödä lämpimänä kunnolla lämmitetyn (siis kiehuvan kuumaksi kauttaaltaan tms) kaupan laatikkoruuan, siis maksalaatikon (ei sovi syödä sitä usein), lihakaalilaatikon, lihamakaronilaatikon tai silakkalaatikon, tms, kenties lanttulaatikon, sillä lanttu opettaa loppusyksyn säätaitoja ja on tuhti vihannes. Laatikon päälle voi kenties ripotella paljon juudtoraastetta, joka sulaa kuumassa. Jollei ruoka leipineen ole kyllin tuhti, voi siihen lisätä hyvältä maistuvan verran voita, mutta jos vain vähän rasvaa niin voin sijasta ruokaöljyä. Sekä raastesalaattia, puolukkaa, ruisleipää, voita ja siivu Emmental-juustoa, ja jokin jälkiruoka kenties marjarahka, ruokajuomaksi kenties piimää plus vettä. 

Tai rasvassa paistinpannulla paistettu kananmuna (max 2 kananmunaa päivässä, mieluiten vain yksi) ja samoin rasvassa paistettuja nakkeja sekä keitettyjä perunoita, keitetty kattilaan mahtuva pala kukkakaalia ja sen kanssa voita. Voileipä ja sillä sulatejuustolevitettä, raastesalaatti. 

"

Kylmän ilmaston tuomaa nälkää lievittää olennaisesti, jos muuttaa tropiikkiin. Esim youtubesra löytämäni video esihistoriallusista ajoita tuntui vievän nälkää pois, mutta se voi liittyä siihen, että on alkusyksy. 

Kypsäksi keitetty kukkakaali lautasella, se peitettynä paksulla vaalealla sienikastikkeella, lusäksi pari isoa kuorittua jauhoista perunaa. 

B477. Paise ja hygienia koko seudulla

En nyt näitäkään tiedä, mutta eikö paise liity siihen, kun on pöpöjä ja likaa, ei vain paiseen kohdalla vaan myös lähiseudulla. Niin os  pitäisi puhtaana ja kohtalaisen steriilinä paiseen esim. 10 kertaa leveämmän ympäristön ja myös, ettei mahassa olisi kovin pöpöistä ruokaa ja että olisi käynyt kakalla ihan tunnollisesti, niin olisiko silloin pöpöaltistusta vähemmän ja se liennyttäisi myös paisetta? Myös viileys ja rauhallisuus ehkä auttaisivat, tai sitten tervehenkiset virikkeet kuten luonnon kauneudesta nauttiminen.

1.1.2023   Ruusunmarjakeitto yms ruusunmarjaruuat aiheuttavat paiseita kuin noille alueille olisi kehoon joutunut pikkutikkuja. 

B476. Yleinen heikko taitotaso jollakin seudulla /ryhmässä ja älynkohotusohjeeni lukemisena

Olen kirjoittanut kunnollisen ajattelukyvyn oppimisesta ja älykkyyden kehittämisestä blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi . Jos jollakin seudulla tai jossakin ryhmässä on yleisesti heikko taitotaso, niin jos nuo ohjeet olisivat heillä lukemisena niin, että niistä ymmärrettyinä tulisi heidän sivistyksensä osa, niin kaipa se auttaisi heitä kehittymään ajattelukyvyltään ja älyltään. Taitojen kehittämisen ohjeita on blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi .

B475. Kätkytkuolema ja aikuisen teoriaperspektiivin tiedostavuus

Katselin netistä, niin kätkytkuolemasta kerrottiin, että vauva voi saada hengityspysähdyksen tai sydänpysähdyksen nukkuessaan, muttei niin seälään nukkuessaan. Voiko vauva kyljellään nukkuessaan tai mahallaan olla poski alustaa vasten kuin vanhempiensa olkaan, kylkeen tms nojaisi, eli on tavallaan seurallinen, kun vanhempi ei tee mitään kovin aktiivista, jolloin vanhemmalla on näkökulmansa tasaisena pysyvä puoli vauvaan päin. Hengitys ja sydämen toiminta vaativat kai jotakin luonnollista tiedostavuutta ja jos on kuin pakahtunut, ei-tiedostava, ihan jumiutunut, niin hengitys ja sydän eivät niin luonnostaan toimi vaan voivat mennä kaput kuten elottoman seurassa. Ja lapsi jos nojaa vanhempaansa, niin ei tee itse vaan vanhemman perspektiivin pitäisi olla tiedostava.
Tiedostavuutta lisää aistit auki tekeminen, uuden kiehtovan oppiminen esim. jollakin kivalla kurssilla, ja tekemisentapansa varioiminen kuhunkin tekemiseen sopivaksi: muisteleva, katseleva, liikkumiseen uppoutunut, tunteva, selittävä, miettivä, ym mitä milloinkin eniten muita puolia unohtamatta. Ulkoa lukemisen sijasta oma ymmärrys ja aistit ovat tiedostavuutta.
Vauvan hengutyksen ja sydämen toiminnan omaehtoisuutta voisi kai parantaa jokin villieläin esikuvana, (muttei kai lemmikkieläin tai kotieläin).

B474. Leväperäinen pää kun muilla ok pää ja koulutasoisten työtehtävien tekeminen työteliään tunnollisesti

Usein jos joku, esim. nainen, tekee vain naisten juttuja, taidetta, hoitotyötä, uskontoa yms ja ylenkatso miesten töitä, insinööritaitoja, koulua, akateemista sivistystä ja näiden mukaisia ammatteja, niin tekemisten perustaso voi jäädä liian heikoksi. Jos siis tällaisella ihmisellä on leväperäinen huono pää, kun taas tutuilla ihan hyvä pää tai ok pää, niin se johtuu yleensä koulujärjen ja arjen perustekemisten liian vähäisestä määrästä tai siitä, että yrittää niitä tehdessään taiteilla niille jotakin hienompaa sisällystä, esim. tyyliä, näkemystä, taiteellista hahmoa, kauneutta, näyttelemistä, asemaa, muiden elämänalojen hyveitä, vaikkei perustaso ole perusmuodossaan kunnossa. Kouljärki tarvitsee yleensä tuekseen aistien käyttöä, käytännön tekemisiä, liikuntaa, ulkoilua, lukemista, arkea, uutisten seuraamista yms. Jos malttaa keskittyä pelkkää perustasoon niin, että kapasiteettia jää yli muttei kuluta sitä mihinkään, niin aidot kasvavat paljon, ja silloin ajan ja perustason harjaannuksen sekä opiskelun myötä voi kehittyä niin taitavaksi kuin mitä nuo taitavammat elämänalueet maineeltaan ovat. Mutta se edellyyttä, että perustaso on KOKO AJAN kunnossa, huolehdittu, eikä että vain suorittaa jonkin koulujutun ja haihattelee loput. Mutta jollei sitä jaksa, niin jo osan aikaa koulumaisesta perusjärjestä huolehtiminen parantaa laatua ja tekee tervejärkisemmäksi, jollei se siis ole vain suoritus vaan myöskin ymmärryksen osa.

B473. Sodanuhka ja taju maiden luonnollisista rajoista

Kovin suurilla valtioiden yhteenliittymillä on vaikeuksia, koska seudut ovat niin erilaiset. Niissä on olot erilaiset ja niin ne tekevät samatkin asiat ihan eri tavoin. Ja koska niillä on olojensa ja ympäristönsä puolesta eri olosuhteet, niin niillä on eri intressitkin, erilaiset mielekkäät reitit hoitaa tavalliset kysymykset. Niinpä suurilla alueilla voi olla jotakin yhteistä esim. filosofian ja joiden taitojen hyödyllisyyden osalta, muttei yleensä käytännön meiningissä. Esim. saarivaltioon voi tulla sotalaivoja mistä päin maailmaa vain mutta lähinnä merenrannoilta, kun taas sisämaavaltiolla voi olla sotilaalliset välit vain rajanaapureihinsa. Tai että lämpimän ja kylmän ilmaston välillä on elämän sujumisessa ero kuin kesällä ja talvella: eri puolet asioista ja elämästä hoituvat, yhteiskunnasta tulee ihan erilainen, eikä toisen alueen tapoja voi käyttää, vaikka ne tuolla toisella alueella vaikuttaisivat potentiaalisilta maailmanvalloittajilta. Siksi luonteva valtiokoko ei ole kamalan suuri.
Usein kun jonnekin on muodostunut jokin suuri raja, valtatekijä tai järjestely joka on ollut vähintään vuosia ja joka on elinvoimainen edelleen, niin siihen ei ole vain yksi syy vaan kovin monta: kun yhden syyn korjaa pois, niin tilalle nousee uusi syy samaan järjestelyyn, ja niin edelleen esim. kymmeniä syitä. Siksi kai, kun ihmiset ovat kovin monimutkaisia maailmankuviltaan: on ehtinyt jo moni elämänalue ja monen ihmisen paras ymmärrys ottaa tuon järjestelyn tai rajanteon omakseen. Ja lisäksi siinä on se, ettei se ole vain sattumaa, että niin, vaan jokin suuri olosuhde kuten vaikka ilmasto vaikuttaa kaikkeen koko ajan.
Alueiden ja ryhmien välejä lieventää ja rauhanomaistaa, kenenkään edusta kummemin tinkimättä ohje "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa (niin yksilö kuin ryhmätkin) olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti.

B472. Koulujen sisäilmaongelmat ja opettajat, jotka olivat lasten iässä yhtä hyviä koulussa

Jos opettajana olisi harjaantumisluokkalainen tyttö tai poika, niin aiheuttaisiko se ahdistusta kuin henkistä ja elämänolosuhteellista ahtaan paikan kammoa opettajan tienoilla ympäristössä jaopettajan vaikutuksen osalta, kuin hometta haistelisi? Eivätkö koulun jumiutumiset myös selittyisi sillä, että opettajaksi onkin päässyt numeroitaan myöhemmin korottanut harjaantumisluokkalainen, jonka oma ajattelu on jumiutunutta? Lapset kai tarvitsisivat ja ansaitsisivat opettajat, jotka olivat aikanaan yhtä eteviä koulussa kuin lapste nyt. Silloin koulun voisi käydä vähemmn jumiutuneesti ja varmaankin nopeammin, http://pikakoulu.blogspot.fi

31.10.2017   Eikö ihmiset vaikuta nokkaansa nirpisteleviltä sellaisen läsnäollessa, jolle haluavat viestiä, ettei tuo noin ole tai että tuo on kyllä liian huonotasoinen perspektiivi.

B471. Mätä hoitoaloilla ja peruskoulun taitotaso

En ole hoitoalojen ihmisiä enkä ole koskaan ollut millekään hoitoalalle aikova, joten en tiedä näistä paljoa, mutta näyttää siltä että hoitoaloilla ja etenkin psykologiassa on paljon mätää. Perusongelma tuntuu olevan että peruskoulun taitotaso puuttuu, ei ole noudatettu perus tervettä järkeä. Siihen on yleensä kaksi syytä: iso osa ammattilaisista on ulkomaalaistaustaisia mutta esiintyy suomalaisina, ja niin he eivät opi suomalaista kulttuuria ollenkaan, järki puuttuu, samoin suomalainen sivistys puuttu heiltä ja suomalaisen tavallisen elämän ja tavallisen kanssakäymisen tuntemus. Tämä on siis eri asia kuin peruskoulun oppimäärän ulkoa lukeminen tai testeissä lunttaaminen tai taitravan olemuksen mimic-tyylinen näytteleminen itse taitotasosta mitään ymmärtämättä.
Toinen yleinen syy tähän, joka kai on hoitoaloilla laajemminkin, on, että yritetään olla kovin taitavia, mm taiteiden ja uskonnon taitotasoa, mutta erustaso on jäänyt ois. "Tämä nyt niinku iirtäis kuvan. Eiks oo kiva?" on ihan eri juttu kuin, että hyvällä laadulla on kiinnostunut katselemisesta ja maailmasta yliäätään ja että on sivistynyttä sanomaa maalauksissaan. Moni hoitoalojen ihminen kai luokittelee itsensä kauniiksi naiseksi, sellaiseksi kuin kauniskatseinen ja viisas, taitava, mutta noin kuvatulta ihmiseltä ei saa missään asiassa edes hetkittäin uuttua eruskoulun tasoinen taitotaso ja tavallinen sivistynyt käytös, sivistynyt maailmankuva ja ainakin ilmaston osaamisen verran elämäntaitoja, tervehenkisyyttä. Esim. jos sabotoi muita moissta luokituksesta ois, vaikka nämä olisivat ihan taitavia erustaidoiltaan ja ok tavalla käyttäytyviä, niin ei ole sivistynyt, ei ole kaunis nainen tuossa mielessä.

B470. Pöpötartunnat ja sosiaalinen maailmankuva, että kuka harrastaa mitäkin harrastusta mitenkin taitavasti, yms

Pöpötartunnoista ja sosiaalisista elämänuomavaikutteista
Minua hämmästyttää, että näiuden parannusohjeiden perusteella pöpötartunnat eivät olisi tyypillinen taudin tai vaivan syy vaan jokin huono tottumus, väärä painotus tms. Pöpöjä kumminkin on ja jos on hellettä, niin niitä on enemmän ja pakkasella voi vaivata antiseptisyys. Voiko pöpötartunta siis olla elämänuomavaikute, jota pöpöt kenties kantavat. Silloin pöpöinen olo tarkottaisi, että on jotakin elämänvinkkelivaikutetta kamalan paljon tai kenties useampaakin. Siinä on se hämmästyttävä piirre, etteivät vaikutteet tule niistä henkilöistä, joihin itse kiinnittää eniten huomiota, vaan -arvaus - ehkä pikemminkin henkilöistä, jotak kiinnittävät sinuun huomiota kuin kahdella sormella sinua tökkäisivät, jotenkin koulumaisesti, roistomaisesti, sorkkien, sivistynyttä vieraiden ihmisten etäisyyttä suurempaa kontaktia hakien, kenties ajatusohjatusti hakien. Mutta ovatko muut tavallisempia, sivistyneempiä, ovatko he uoma, jossa elät, ja nämä pöpöjä lähettävät, joista voi sairastua, ovat niitä poikkeuksia ja siksi kiinnittävät huomiota? Elämäntapavaikutetta tulee erityisesti ystävällisyyden myötä, mutta tuleeko myös silloin, kun joutuu säätymään ottaakseen jonkun huomioon? Jos henkilöt eivät luokitu kiinnostuksenkohteidensa, elämänalueidensa ja taitotasonsa sekä vaalivuutensa/vastuuntuntonsa mukaan, vaan sikin sokin sinne tänne, niin tuleeko siitä helpommin pöpömössö, ja koulumaisesta luokittelusta että se ja se harrastaa sitä ja sitä, tulisi selkeämpi viileämpi olo?
Jaa, no tiedä tuosta.

25.1.2018   Kai, jos joutuu lähelle toista tai jos on hellettä kuten tropiikissa tavallisesti, niin pöpöjä tulee runsaammin ja lähempää toisen elämän omia uomia, jotka etenkin vanhemmalla ihmisellä voivat olla vahvasti urilleen majoittuneet, ja silloin olisi kai tarpeellista tietää, millaiset nuo elämän uomat ovat, mikä on suhde ympäröivään maailmaan, millä tahdilla hän on sosiaalinen kanssasi, kauanko vaikutus kestää, jos elelet tacvalliseen tapaasi ja entä jos törmäät johonkin mielenkiintoiseen tai muuhun tavallista totaalisempaan kokemukseen. Näin vaikutteta kai tulee joka tapauksessa sosiaalista kautta, mutta osaatko otaa sen huomioon, jos elämäsi jatkuu polveillen tuosta?

22.8.2020   Ovatkohan pöpöjen osalta dominantteja tai tauteja tuovia ne, jotka sotkevat elämän eri asiat vähän kuin puuroksi, vaikka että äiti tässä vaan, mutta erittelemättä eri asioita, aihepiirejä, olettaen, että ne ovat kaikki samaa, niin siitä sitten syntyy pöpömössö ja suttuinen pää. Tai että ruokakeskeisyys tuo vastaavasti mössöä. 

14.11.2020   Jos huomaa saaneensa tietyltä ihmiseltä pöpöjä, niin kenties ajattelee, etten häneltä niitä tauteja halua saada vaan sellaista niin kuin on hänestä hyvä elää, mutta hänen toiveensa elämältä, hänen hyvinä pitämänsäelämän uomat ovat usein ihan erilaiset kuin omasi,ja niin sekin toive tuo taudin. Sen sijaan pitäsii huomata,e ttä haluan eri asioita elämältä, ja niin elän eri tavoin, omana valintanani.

B469. Koulu tai työ painaa ja vapaa-ajan hyödyllisyys työn kannalta

Tarvitsemme laajempaa elämänpiiriä. Vaistoluontomme kertoo,e ttä se antaa meille voimia, on tarpeen toimintakykymme ja siis myös työn ja älyn kannalta. Ks. http://workandfreetime.blogspot.fi etenkin ekan blogimerkinnän kirjalinkki! Voi olla aika outrageous, mutta luonnonvalinnan tuoman toimintakyvyn vaalimisen valossa objektiivisesti perusteltua.

1.10.2018   Joitakin peruskoulun tai lukion opettajia ja oppilaita,kenties joskus muitakin, painaa jokinkoulussa niin, että pehmentävät elämäänsä esim. ruokakeskeisyyttä nostamalla ja olemalla joltain osin tonttumaiset tai viikonloppuna juhlivat, milloin kai koulu painaa aika paljon ja tyhmentää siksi, että on urautunutta yksialaista elämää, jonka lähestymistapa ei ole kamalan taitava, näkemyksellinen ja omakohtaisen arkijärkinen ja aina kokonaiskuvallinen sekä elämänviisas ja siis elämänmyönteinen ja tervehenkinen. Silloin ongelma tyypillisesti on siinä, että tuo yksilö itse valitsee koulun, pitää sitä joltain kannnalta hyvänä järjestelynä elämässään, ja yleensärohkaisee muitakin valitsemaan koulun, kannattamaan koulua. Mutta tuolloin siis koulu on ollut liian työläsja käytännössä liiaksi muita elämänmahdollisuuksia ja niiden mukana muita ajattelutyyppejä hja lähestymistapoja viisauksineen pois karsiva, niin itseltä kuin muiltakin. Jolloin siis ratkaisuna olisi opetella ajattelun, tietämyksen yms taitoja jollakin tehokkaammalla, enemmän viisautta ja elämänymmärrystä jättävällä tavalla, esim. ajattelukurssi blogistani http://pikakoulu.blogspot.fi ja kouluaiheisiin tutustuminen omaan tahtiin, kuin ryöpsähdyksinä, hyvää laatua koskaan unohtamatta.

B468. Vettä jäänyt keuhkoihin ja kovin kostean ilman hönkäileminen ulos

Jos keuhkoihin on joutunut vettä eikä ole saanut sitä ulos, niin voisi kuvitella keuhkojen niille alueille vesi-ilma-seoksen ja yrittää siis saada sen aikaan. Ja hönkäillä sitten niiltä alueilta ulos kovin kosteaa ilmaa.

25.3.2019   Tuossa kai auttaisi, jos keuhkot ja hengitystiet olisivat paljon lämpimämmät, lähes kuumat.Ei siis kai saisi hengitellä viileän hienostuneesti vaan mieluummin niin kuin öky.
Tässä siis aika kuumat keuhkot ja hengitystiet sekä öky ovat parannuskeinoja, joita tarvitsee sen aikaa, että liika vesi on poistunut keuhkoista. Varsinainen terve linjaus on noiden kahden ääripään väliltä, terveen lämpimät keuhkot ja hengitystiet. Tämä siis poikkeuksena useimpiin tämän blogin ohjeisiin, joissa terve linjaus on ehdotettu parannuskeinoksi, sairas vain on tottumatonsiihen ja kenties hahmottaa sen uutena opittavana asiana.

Suomessa talvella pakkasessa ulkoillessa ja sisälläkin tuuletusilman myötä ilma on kovin kuivaa jasiksi hengitystiet tarvitsevat jonkin verran enemmän vettä kuin muina vuodenaikoina. Sitten kun ilmat lämpenevät niin niin ulkona kuin sisälläkin on paljon kosteampi ilma hengittää ja tuo talvella tarvittu vesimäärä hengitysteissä voi olla ylimääräistä.

B467. Lääkkeisiin tottuminen ja lääkkeen korvaaminen lumelääkkeellä

Jos juo alkoholia, niin oma yrittäminen siirtyy skarppaamiseen päin, ei niinkään rentoutumiseen yms, mistä alkoholi huolehtii. Jos siis jälkikäteen ottaa mallia ajasta, jolloin oli humalassa, saakin kireämmän tyylin eikä rennompaa. Yrittämisen suunta siis menee väärään suuntaan.
Luulisi lääkkeiden käytön kanssa käyvän samoin. Mutta jos lääke kuitenkin huojensi oloa, niin jos ottaisi mallia lääkkeen vaikutuksesta, esim. jos lumelääkettä otettuaan odottaa vaikutuksen nyt alkavan, niin oppisiko yrittämään oikeaan suuntaan, lääkkeen vaikutuksen suuntaan? Voisi myös vaalia asioita, esineitä, ajatuksia, aihepiirejä yms, jotka ovat lääkkeen vaikutuksen tapaisia, esim. pehmentäviä ja viinimäisiä.

B466. Kuristava tunne kurkussa & kipu ja ääneen vollottaminen

Pidätetty itku tuo yleensä tunteen kurkkuun ja jos mieltä oikein painaa, niin kivun, mihin auttaisi ääneen vollottaminen.

28.6.2018   Itkemistä ja osassa keroja ääneen vollottamista tarvitaan surun käsittelyyn. Jos iis itkee sen, mitä olo tuntuu tarvitsevan ja samalla suree, sulattelee aihepiiriä yrittäen löytää, mikä olisi itselle oikea tapa elää sen kjanssa, niin silloin kurkkukipu, joka johtui pidätetystä itkusta, menee yleensä ohitse esim. yhden illan suremisella ja elämänviisaampien valintojen pohtimisella.
Mutta jos valehtelee ja itseekin jotain muuta kuin mikä itkua olisi vaatinut, niin se ei välttämättä auta, jollei tule samalla surreeksi ja sulatelleeksi tuotalkin asiaa. Usein itkeminen tarkoittaa jonkin elämänvalinnan tekemisen tarvetta, esim. jonkin asian tekemisen lopettamoista, esim. osittaista luovuttamista.
Itkeä ei voi toisen puolesta vaikka surra voi hänen lisäkseen. Itkeä ei vpi myöskään tismalleen toisen tavalla tai eri kerran tavalla, vaan tilanne elää joka kerran ja vaatii hiukan erilaisen reaktion.

B465. Kipeä (hiottu?) hampaan reuna ja sormi sen viereen kuin jalkapohja lämmintä maata vasten

Joskus kai hammaslääkärit hiovat hampaiden kärkiä tai hampaasta lohkeaa pieni pala ja hampaat ovat siltä kohden kipeät kenties pitkään.
Joskus hammaslääkäri painaa kädellä sormilla, aika lämpöisillä hampaita vasten ja apulainen sanoo, että tulikin jo valmista. Hammaslääkärin käsi oli vähän kuin muovailuvahaa painaisi tai niin kuin jalkapohjat lämminta maankamaraa vasten joskus kesällä, muttei aivan käsiteltävänä olevan kohdan kohdalla vaan iso osa sormesta juuri siinä sormenleveyden verran vieressä. Niin voiko olla, että hampaat sellaisesta muovaantuvat, vähän kuin sosiaalista kautta? Jos niin pyöristäisi kipeän paikan ja sen ympäristön tunnun sormen alla? Hampaat korallia tms?