B429. Näön menetys ilotulitteista ja elävöittävyys sekä katsahdus huoneen toiselle puolen

Jos ilotulite ei riko silmää mutta näkö menee, niin auttaisiko elävöittävyys sekä toisen näköalueen käyttäminen kuin lähelle rakettia katsoessa, mistä on näkö voinut mennä osin siksi, että tuli suru, kun yhteiskunnan ja tuttujen luotettavuus ei ollut riittävän suuri. Eli suoraan eteen katsomisen sijasta katsahda päätä kummemmin kääntätmättä sivulle tai ylipäätään kauemmas kuin katsahtaisit, ketä tuli huoneeseen tai keitä on huoneen toisella puolen.

Väsymys altistaa onnettomuuksille. Siksi unenpuutteisena ei saisi ampua rajetteja tai paukkupommeja. Ja siksi unirytmin olisi oltava uuteen vuoteen sovitettu jo etukäteen. Jo puolen tunnin torkut vähentää oneettomuusriskiä, samoin ateria juuri ennen, mutta parasta olisi, ettei väsyneenä ampuisi raketteja tms.
Raketti kai vaatii lisäsytytyslangan, jonka käyttäytyminen on tuttua: raketti voi olla viallinen ja vaarallinen, mutta jos on kyllin kaukana, kun tuli ehtii rakettiin, niin vaara on paljon pienempi. Liukas jää kuten nyt tuo myös lisäpituuden tarpeen sytytyslankoihin.
Raketin sytytyslangan palamisen kuuluisi kulua jonkin aikaa, jotta ihminen ehtii pois sen luota, ja toisaalta vielä tovi ennen kuin raketti vasta ilmassa leviää rätiseväksi kuvioksi. Eli raketti on jonkin aikaa mykän ja suutarin näköinen ja räjähtää vasta sitten.

B428. Luopumisesta

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on rankkaa mm se, että niin moni niissä on joutunut luopumaan jostakin omassa elämässään.
Yleensä, kun elämässään luopuu jostakin, mitä pitää arvossa, niin on hyvä, että luopuu vain joksikin aikaa, ei pysyvästi, ja se edellyttää, että miettii mielessään teitä parempaan, mieluummin useampia teitä, että mitä asioita ja arvoja vaalia elämässään, jotta tie vähitellen veisi parempaan. Uskonto ja terveet elämäntavat ovat ainakin niitä. Samoin on kai tila tunteille, tila olla oma itsensä ja vapaa - ja toisaalta se, että tajuaa, että jos jokin oma haave on sellainen, että sitä aloittaessaan sairastuu, niin se ei ehkä käytännössä ole sen haaveen kaltainen, mikä itsellä on, vaan jotenkin vahingollinen, ja silloin pitää etsiä uusia haaveita, jotka tekevät sinulle hyvää käytännössä ja ovat jotenkin luonteenlaatusi mukaisia. Toisaalta voi olla niin, että jos muusta syystä sairastuu, niin tervehtyessä ovat taas vanhat haaveet mahdollisia mutta hiukan uudelta pohjalta, jos ikää on enemmän tai aikaa kulunut, mutta yleensä on kyse, ett pitäisi etsiä niille paremmin itselle sopiva muoto,jotenkin tervehenkisempi.
Polveilevalla tekemisentavalla jaksaa yleensä paremmin ja löytää onnistuvia teitä helpommin kuin kaavamaisella tai urautuneella. Polveilevasti tehdessä oppii enemmän ja on paremmin mahdollisuuksia ottaa tilanteita ja asianhaaroja huomioon. Toissalta joskus äsyneenä hyvällä kantavalla tekemisentavalla tehden saa ihan hyvin aikaan, jollei kummempaa uuden oppimista vaadita.

B427. Verenmyrkytys ja "Sooh Ooh Aa Ii Ee"

Verenmyrkytyksessä yksi pahentava seikka on kiinnittyminen huonosti menevään kohtaan tai alueeseen ja vähemmän terveisiin kohtiin ja elävöittävyyteen. Auttaisiko sanoa edes hiljaa mielessään "Sooh (tyynnyttää sairastunutta aluetta ja sen valtaa elimistössä ja huomion ohteena) Ooh (jotakin mukavaa sen sijasta huomion kohteeksi) Aa Ii Ee (etsiä jotakin tervehenkistä elävöittävää elämänsisällökseen)"?

7.4.2017   Luin netistä verenmyrkytyksestä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00604
"Verenmyrkytyksen oireet
Verenmyrkytys voi olla itsenäinen infektio, jolla ei ole pesäkettä elimistössä, tai se voi olla merkki jonkin tietyn elimen bakteeri-infektiosta. Verestä löytyvän bakteerin lajin perusteella voidaan arvioida, mihin elimeen bakteeri-infektiopesäke on alun perin syntynyt tai mihin veressä kiertävät bakteerit toissijaisesti useimmin iskevät (ks. taulukko 3).
Jos kyseessä on ensisijaisesti itsenäinen verenmyrkytys, tavallisin oire on korkea, horkalla nouseva kuume, joka voi muutamissa tunneissakin viedä huonoon kuntoon. Nopeasti huononeva yleiskunto on tärkein piirre, jolla verenmyrkytys erottuu alkuvaiheessaan esimerkiksi korkeakuumeisesta influenssasta. Kuume voi puuttua hyvin iäkkäiltä ja niiltä, joilla on vakavia yleissairauksia. Joka kymmenes todellinen verenmyrkytys on kuumeeton. Silloin tauti ilmenee vain äkillisenä yleiskunnon romahtamisena, johon voi liittyä muita yleisoireita, kuten sekavuutta, ripulia ja oksentelua."
Lukemastani syntyi vaikutelma, että jokin tavallisesti suojaava eheys on jäänyt isolta osin pois ja siksi pöpö leviää pilvenä. Eli jotakin sellaista kuin yleiskunto, viisaus, tervehenkisyys, ettei tee asioita epähuomiossa, tms tavallista eheyttä jäänyt isolta osin pois. Silloin jos lapsilla esim. on aiheuttajana ollut pneumokokki, niin onko lapsi kokkimaisesti levittänyt ruokamaisia pöpöjä mielikuvin ym epäviisaastikehoonsa?
Sekavuus verenmyrkytyksessä kai liittyisi tropiikin tyyppiseen bakteerisuuteen kehossa.
Ripuli verenmyrkytyksen oireena kai vastaisi käsitystämme bakteereista vaivan aiheuttajina.
Oksentelun luulisi liittyvän ruokaperäisiin /mahabakteereihin.
"Lähes kaikki verenmyrkytyksen oireet johtuvat elimistön puolustusreaktiosta bakteeria vastaan (ks. «Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen»3). Jos bakteerilaji on voimakkaasti tautia aiheuttava (virulentti) eikä infektiota aleta heti hoitaa, parissa kolmessa päivässä elimistön tulehdusvälittäjäaineet voivat laukaista monien elinten vaurion. Tämä käynnistyy hiussuonten lisääntyneenä nesteen läpäisevyytenä ja pieninä veritulppina niissä. Näistä seuraa kudosten turvotusta ja hapenpuutetta solukuolemineen. Yleisimmin oireet ovat silloin peräisin aivoista (sekavuus, tajunnan heikkeneminen), keuhkoista (keuhkopöhö, ns. ARDS-oireyhtymä), munuaisista (virtsan tulon lakkaaminen) sekä sappiteistä ja maksasta (keltaisuus ja veren hyytymisen häiriöt verenvuotoineen). Tätä verenmyrkytysreaktiota kutsutaan monielinoireyhtymäksi (ks. taulukko 1)."
Luulisin, että jos eheyden puutetta koettaa korjata rasvalla, niin syntyy veritulppia. Silloin kai oikea vaihtoehto olisi oleskella lämpimässä tai pukea villasukat, villapaita ja viltti, ehkä juoda kuumaa.
Keuhkopöhö kuulostaisi enemmänkin terveiden elämäntapojen puutteelta, ks. tämän blogin ekan osan kohta "12. Sokeritauti..."
Keltaisuus kuulostaisi viittaavan koulutukseen yms terminologiseen sivistykseen turvaamiselta, mihin kai tervehenkinen sivistys olisi parempi vaihtoehto.
"Toisaalta baktereeminen infektio voi olla toissijainen verenmyrkytys jonkin elimen infektiona alkaneelle taudille. Silloin vakavat oireet kehittyvät myöhemmin taudin kuluessa, ja yleensä ne kehittyvät vaarallisiksi hitaammin kuin alunalkujaan verenmyrkytyksenä alkaneessa. Infektioita, jotka johtavat toissijaiseen bakteerien esiintymiseen verenkierrossa, ovat esimerkiksi pneumokokin aiheuttama keuhkokuume (3 %:ssa bakteeri löytyy veriviljelystä), munuaisallastulehdus (noin 5 %:lla bakteereja veressä) ja sydämen sisäkalvon tulehdus (90 %:lla bakteereja veressä). Jos infektio syntyy pesäkkeenä elimessä eikä suoraan verenmyrkytyksenä, bakteerien löytyminen verestä ei ole välttämättä merkki tavallista vakavammasta infektiosta."
Jos lapsella noita oireita, niin onko hänelle puhuttu liian vakavaan sävyyn pneumokokista? Voisiko muu tervehenkinen elämänsisältö häivyttää oireet pois?

B426. Makuuhaavat ja palleromaisuus

Pitkään paikoillaan sairaalassa maakaaville syntyvät makuuhaavat tulevat tilanteessa, jossa ihminen on paljon sisällä vain ja kovin keinotekoisen elinympäristön ja kovin ammattikeskeisen sosiaalisen ympäristön kanssa, millaiset piirteet usein tuntuvat särähdyksinä ja ruutumallin hiertävyytenä, mikä vähentää eheyttä ja altistaa vaivoille. Ruutumallin särähdysten aikoihin auttaisi pehmentää, palleromaistaa, viikonloppumaistaa, lumen untuvaisuus ja hiljentävä vaikutus, männyn vehreät oksat ikkunan takana, näkymät ihmisistä kulkemassa rauhallisena päivänä puistokatua tms, vapaa-aikamaisuus, kenties romaanit luettuina tai nauhalta kuunneltuina, kukat, rentouttavat kuvat seinillä esim. luontoa ym kivaa,sisustus esim. verhot, tutut vierailemassa, yms Lisäksi kai elä'vöittävyys ja luonnolliset tervehenkiset virikkeet kuten vaikka joku kertomassa jotakin mökkeilystä.

24.12.2016   Tuosta elävöittävyydestä tuli tässä joskus mieleeni, että ensin vaaleanvihreä herkkä elävöittävä ilmapiiri tms, sitten vaalean aprikoosi elävöittävä ja sitten vaalean oranssi herkk elävöittävä ilmapiiri ja sitten herkkä elävöittävä ylipäätään. Plus luontovirikkeitä, esim. männynoksat/puut ikkunan takana.
25.12 Nämä siis sille alueelle, jolla vaiva on. Esim. jos on ihon kohta, niin myös vähän matkaa kehon ulkopuolelle, jotta elävöittävä vaikutus tuntuu kehon sisältä isoon asti eikä vain kehon sisällä.
Vaaleanvihreä: viileähkö elävöittävyys
Vaalean aprikoosin värinen: punertava elävöittävyys, jonkin verran lämpöisempi, parempi tunteille
Vaalea oranssi: eloisan toimeliaakis elävöittävyys

B425. Kitarisa ja tilan antaminen leikkivaiheelle

Luin kitarisoista http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00428
ja mieleeni tuli, että voisiko kitarisa liittyä leikkivaiheeseen: joidenkin aihepiirien lähestymiseen leikin kautta tai leikin tapaan, missäleiki jotenkin pehmentää oppimisvaiheen kuivuutta ja suojattomuutta.

B424. Kumara selkä ja taukovoimistelu

anhemmiten monelle kai tuppaa tulemaan ainakin osan aikaa kumara selkä, kun istuvat paljon eivätkä vaihda liikunnalliseen liikkeellä olemiseen noustuaankaan vaan ovat kuin vain pikkaisen jotakin esinettä siirtääkseen tuolista nousseita ja pian istumaan palaaia. Kumaraan selkää auttaisi siis miettä olevansa liikkeellä, enytellä, harrastaa tuolista noustuaan taukojumppaa ja puuhailla sitä sun tätä liikunnallista, mihin uppoutuu eiokä vain lukemiseen tms.

Ehkä joku istuu pitkään siksi, ettei pääse itse tuolista ylös. Jäseniä kankeuttaa paljon, jos istuu pitkään paikoillaan niin, että jäähtyy tavallisessa huoneenlämmössäkin. Eli illasukat ja viltti jalkojen ympärillä olisivat arvokkaat.
Joskus toinen ei jaksa tai osaa nostaa puolusoon tms tuolista ytlös. Ihmisen saa helposti nostettua jaloilleen, jos seisoo, esin 10-20cm päässää hänen jaloistaan ja pitää käsivarresta kiinni, oma selkä ainakin aika suorana ja nojaa hiukan taaksepäin (pienen askeleen verran) ihan suorin jaloin ja vetää samalla omalla painollaa kädestä yläviistoon, aika suoraan ylöspäin, ei sivulle niinkään. Niin silloin oma paino vetää sivulle ja omat suorat jalat suuntaavat liikkeen oman lantion yli niin että siitä tuleekin nostoliike eikä askel. MUtta pitää varautua ottamaan pieni askel taaksepäin, kun toinen kenties jähmeähkösti nousee ylös eikä niin ollen toimi enää vastapainona.

B423. Kitalakihalkio ja metsästyskoiran seura

En nyt tätäkään tiedä, mutta voiko kitalakihalkio aiheutua siitä, jso lapsi on ilmaisullisempi vaistoluonnonomaisesti kuin kenties teoreettisen kuivat vanhempoansa. Silloin ehkä auttaisi vaistoluonnonomaisempi seura, esim. metsästyskoiran seura vaikkapa viikonpolluisin, mummolassa tms.

B422. Vyöruusu ja liikunnallinen ulkoilu sekä hyvä palautuminen

Jos istuu paljon, etenkään vanhuksen tapaan paljon, niin keskivartalon lihaksisto ei ole yhtä eloisa ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin voisi olettaa voivan syntyä säkkimäisiä oireita ja kipuja, joita esim. vyöruusu voisi olla, ja joihin silloin auttaisi liikunta, ulkoilu ja hyvä palautuminen lämpimässä esim. illaviltin alla.
Ks. hiitoretkiohje lyhyille retkille pitkään taukoa pitäneille kohdasta B404. sekä sen otsikon "hiihtäm'ssä pitkästä aikaa" linkin sivun linkit liikkumistavasta ja palautumisesta.

26.10.2022   Näin videomainoksen, jossa mainittiin vyöruusu aiheena ja siinä oli kuvia seksuaalisessa vireessä olevista miehistä, joilla oli paha ijottuma kuin olisivat nojanneet vahvadti heilan olemuksen johonkin piirteeseen, joka ei ollut tervehenkinen ja hyvin sujuvaa elämää tuova. Eli pitäisi nojata vain tervehenkuseen vireeseen eikä mihin tahansa heilansa vireeseen. 

B421. Lihottavina pidetyt ruuat

Savonlinnassa kai moni juo punaista maitoa ja syö epäterveellisinä pidettyjä herkkuja tai raskaita ruokia, mutta elämäntavan uskonnollisuus, taitokeskeisyys, mummolamaisuus, rikollisuus sekä mökkeily tuovat erilaiset ravinnontarpeen. Mutta joulun turistikauden alussa Savonlinnassa "Samaan aikaan tuli oloon sellainen ero kuin sinisen ja punaisen maidon juojilla: sinisen maidon juoja saa oireita punaisesta maidosta, lä'hinnä kai päänsärkyä, huonoa oloa ja sokeritautia, kun taas punaisesta maidosta pitävälle ei käy mitään, saapahan vain suojaa jostakin mummolamaisesta tai uskonnollisesta. Ero on kai siinä, miten uskonnollinen arki on. Eli turistien myötä pitäisi kai joulun seudulla syödä ähemmän punaista maitoa, vehnää, mössöä, rasvaista ja enemmän vihanneksia, kalaa, riisiä yms terveellisempänä pidettyä ruokaa." http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/12/mihin-savonlinnalaisia-tai.html

B420. Änkytys ja huomio asiasisällön sijasta puheen tuottamiseen

Kun ihminen änkyttää, niin hänellä on yleensä toinen mielikuva mielessään kuin uheen tuotto. Esim. mielikuvat toisesta kielestä, jokaon hänelle tutumpi, tai sitten mielikuva ajatuksista kapulakielellä, joista on puhumassa. Eli mielikuva ei ole sujuvan puhumisen mielikuva vaan jotakin muuta, kankeampaa. Pitäisi kai olla mielikuva äänistä, joita puhe on, ja suun tunnusta puhuessa, esim. jutustelun sosiaalisesta ilmapiiristä tunteineen, sekä sosiaalisesta kontaktista jutellessa. Ajatukset ym apumielikuvat pitäisi kai pitää erillisenä kuvana kauempana ja kankean sijasta mieluummin arkijärkisinä ja kokemuksellisina, muttei niin, että peittäisivät puhumismielikuvat.

B419. Verta virtsassa ja viikonloppumainen palleromaisuus sekä terveet elämäntavat

Onkohan verta virtsassa, joka tosin on oire eikä kai tauti, niin seurausta jonkinlaisesta kkrraahhh-mallisuudesta virtsaamisen suhteen, esim. liian tyhjäksi puristamisesta, liiasta voimasta puristamisessa, sunnuntai- tai lauantaimaisen palleromaisuuden ja pehmennyksen puuttumisesta (esim pulla?) sekä siitä, ettei tervehenkinen vire kanna kyllin vahvana.
Katso 12. Sokeritauti

B418. Merisairaus ja kiinnostus kaloihin, vanhoihin merimiehiin, mereen, yms

Yleensä asioiden kanssa tulee paremmin toimeen, kun on niiden kanssa samalla aaltopituudella ja tuntein tyytyväinen niihin, mitä oppii, jos on ystävällisissä väleissä niihin, jotka ovat kovin vahvasti niiden kanssa toimeentulevia, kuten vaikka kalat meren.

B417. Heijaaminen ja luonnolliset virikkeet sek terve bakteerikanta iholla

Jos ihminen heiluttaa yläkroppaansa kimpaleena toimettomina hetkinä, siis heijaa, niin liittyyköhän se siihen, että luonnollinen elämänsisältö puuttuu liiaksi, on liian tylsää ja virikkeetöntä. Siihen auttaisivat luonnolliset virikkeet, siis terveiden ikiaikaisten elämäntapojen osat,
katso kohta 12. Sokeritauti
Toinen elämän olennainen osa, mikä saattaa puuttua on terve bakteerikanta iholla, mihin auttaisi terveen lämmin keho ja iho, kyllin lämpimät vaatteet ja reilu 20C sisätilat ja ehkä tavallista hiukan tuhdimpi ateria.

B416. Albinismi ja että arvostaa luonnon hienommaksi kuin kirjat

Voisiko albinismin syynä olla, että albiino arvostaa kirjoitetun tekstin hienommaksi kuin luonto, kun taas terve pigmentti seuraisi luonnon arvostamisesta hienommaksi kuin kirjat.

B415. Onko sairaanhoidolla epäonnea

Minulla on se vaikutelma, että ihmisillä on epäonnea, kun he sairastuvat yhtään pahemmin tai loukkaantuvat. Jokin ikään kuin lyö aurasta lävitse. Ja niin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yms sairaanhoitajat ja lääkärit saavat paljon sellaista epäonnivaikutetta, ja niin sairaanhoito on jotenkin epäonnisempaa, sen siivet eivät kanna niin hyvin kuin samojen ihmisten tekemiset muissa yhteyksissä tai toisina terveempinä aikoina, meininki on ohjautumatonta ja pöntömpää vähän kuin tarjoitukärry, joka kulkee neliskanttisesti suoraan eikä ohjaudu hienoviritteisesti kärryä ohjaavan käden hienoisen liikkeen ja tyylin mukaan niin kuin tekemiset yleensä ohjautuvat, vaan jotenkin romahtelöee.
Onko tuolla urautuneisuuden kanssa tekemistä? Tai sen, ettei ole ollenkaan mukana jossakin mitä lähellä tapahtuu? Luulisi siis yksittäisten tervehenkisten ihan terveiden parantajien voivan kehittää sairaanhoitoa terevehenkisessä terveessä terveet elämäntavat omaavassa ympäristyössä paremmin kuin tuo epäonnikasauma.

25.11.2016   Sairaanhoitajilla ym on kai jokin, kai tervehenkinen tai kaunis, linjaus tai viisaus, jonka avulla välttävät tartuntoja kumminkin. Voiko olla, että jos sairastuvat, niin se voi johtua siitä, että ovat muiden ohessa olleet sosiaalisia jonkun sellaisen kanssa joka on tyhmempi, epäviisaampi, paljon vähemmän elämänviisas kuin muut, palikkajärkisempi, kkrraaahhhh-mallisempi, henkilö, joka ei vaali asioita, jotka esim. vapaa-aikana luovat varantoa, jonka varassa elää ja pärjätä hyvin, jotka ehkä mainitsevat hyödyllisyyden mutteivät vaali sellaisia kä'ytännössä ainakaan arkijärjen vertaa ja mm hyviä strategioita töissä ja hyviä tekemisentapoja ym lähesymistapojen viisautta.

10.3.2017   Kävin tässä jokin aika sittena pteekissa ja minua palveli ihan ok terveen näköinen naisihminen, mutta jälkeen päin tuli särkyjä Oli kuin ihmisten säryt aiheuttaisi se, että he ovat jotenkin huonolla säryille altistavalla tavalla, ja kun hän oli hoitanut kaikki säryt kipulääkkein, niin hänelle oli jäänyt tautia aiheuttavat huonot tottumukset ym hämäävät mukamas ok uomat. Siksi apteekissa ja terveysasemilla työskentelevien olisi tärkeää opetella korjaamaan pois myös noita huonoja tottumuksia, miten ne parannetaan, ja siksi opetella esim. sellaista kuin tämän blogin ohjeet, jos sattuvat toimimaan, niin että olisi näkemys, miten parantua niistä vaivoista, joille työssään altistuu. Terveydenhoitajille olisi ehkä iloa terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ohkjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html mutta niitä on jo 240 ja suurin osa terveellä tavalla tekemisestä, mikä kyllä voi auttaa elämäntapamuutosten tekemisessä yms.

10.6.2018   Onhan näitä ohjeita jo kamalan monta, ei niitä kaikkia varmaankaan jaksa lukea, vaan vain joitakin keskeisimpiä ja kai opetella vähän, minkä tyyppisiä nämä parantumista edesauttavat tekijät ovat, ks  B573. Millaiset parantajantaidot tästä näyttäisivät kehittyvän .
Mutta jos lukisi hakemistosta kunkin blogikohdan otsikon,niin niissä on vaivan perässä ja-sanan jälkeen parannuskeino(yritelmä) pääpiirteissään. Kai siitä saisi jo hyvän kuvan.

B414. Pahka päässä, kuhmu tai kasvain ja hienomotoriikka & terveen sileän ihonseudun mielikuvat

(Pahkan tapainen epämuodostuma päässä näyttäisi olevan itse jatkuvasti aiheutettu ja ainakin osalla pahantahtoisen tartuttamisenhalun motivoima.)

Mielikuvat ohjaavat kehoa, jos painotus on kehossa eikä ihan vain muun ajattelussa. Kasvainta ajatellessaan aina pitäisi antaa keholle ohje pienentää kasvain ja liuottaa se pois. Kömpelyys suurentaa mielikuvissa alueita ja hienomotoriikka sekä kenties viileänpuoleisuus pienentää. Sosiaalinen silmä, jolla havaita elämäntapa ja tekemisentapa ja niiden vaikutukset siihen, millaisia liikket tarkalleen ovat, parantaa hienomotoriikkaa paljon yhdessä tunnelmatajun kanssa. Pelkkä sosiaalisuus, etenkään jonkin verran piittaamattomalla ihmisillä ei töhän riitä. Olisi varottava vaikutteita muilta esim. kömpelöistä isoista kehon osista tai piittaamattomuudesta.

8.12.2020   Syöpäkasvaimiksi oeltettuja on kai monen eri tyyppisiä, jotka voivat olla muusta syystä syntyneitä ja siksimuuta kautta parannettavia, ja olisi kai olennaista, ettei sotke niitä erit yypin pahkuroihin, näppylöihin ym. Näitä ovat mm pigmenttiläikät, näppylät, myttyyntyneen olon tuomat pahkurat, vakiintuneisuuteen liittyvät kehon piirteet kuten esim. että hyvä näin pidän kehoa näin, tai mielestäni joillakin on valkoisen oloisia kuin kasvaimia jotka tuntuvat liittyvän jotenkin jääkaappiin eli ovatkohan tropiikkilaisten piirteitänuo, ja ajokset eli paikalliset tulehdukset tms kai kehossa olevien tikkujen, hyönteisten pistojen tms epäpuhtauksien vuoksi, muina syinä kai myös ihan toisentyyppisten epäterveet tavat pitää kehoa, keholla kiinnittyminen rakennettuun elollisen sijaan, huono ruokavalio, mutten näitä siis tunne eli niitä voi olla monenlaisia, esim. asentovirheisiin liittyviä paksuntumia tms ja toisilta sosiaalista kautta tulevia virheitä tapaan pitää kehoa ja olla asioiden kanssa tekemisissä. 

10.12.2020   Minulla on vaikutelma, että ainakaan kaikki pahkurat eivät ole kasvaimia vaan vakiintuneiden asentojen ja asenteiden tuomia, esim. kun osin vaihtaa uudentunnelmaiseen tekemiseen eikä oikein huomaa siinä, että miten omat tottumukset siihen nähden menivät. Mutta periaatteessa siis tekemisentapaansa ja liikkumistaan tervehenkisemmäksi vaihtamalla pääsisi moisista pahkuroista eroon. Niilläs iis olisi luonnostaan samat paikat ja rytmi kuin tavallisilla asennoilla, tekemisentavoilla, asenteilla elekielessä jne, mutta joskus niitä näyttää tulevan myös muille kohdin ja muunrytmisinä, mutta minulla on vaikutelma, että silloin kehoon on vaikuttanut joku tavalla, jonka tyylilaji tuo mieleen Ilkka-nimiset miehet eli kyseessä on kai ilkkuva versio toisen tavasta pitää kehoa, että "ensin näin ja sitten noin ja sitten voíelä noin ja noin ja noin, mitäs siitä sanot, onko noin hyvää ja viisasta elää". Eli auttaisko siihen huomata sosiaalisuudessaan, että joku kanssasi tekemisissä oleva, esim. sisarus, henkilö joskus samssa huoneessa, jonkin kiinnostuksenkohteesi henkilökontaktejasi, tms, ilkkuu kehollesi ja tavoillesi? Tässä siis ongelman syy kai on, että olettaa tuon toisen tavalliseen tapaan luotettavaksi, sivistyneeksi, kehoon liittyen vain järkeviä hyväätekeviä varmasti vaarattomia ja terveellisiä ehdotuksia tekeväksi eikä kehon kohdalle tai kai välittömästi kiertokautta kehoon vaikuttaen huonoja keholle sopimattomia ehdotuksia tekeväksi. Eli syynä on perusteeton turvallisuuden tunne tai jonkun vakuuttelut, että kyllä tuo on ihan sivistynyt kaikin puolin, tai sitten oma sosiaalinen silmä on heiukko tai mukavuudenhalu, urautuneisuus tai tottumus tuo esim. työparin käsitykset mahamakkaroistasi työtä keskittyneesti tewhdessäsi omaan kehoosi eikä vain hänen hirtehishuumorinsa kukkasiksi, että "kaikenlaista sitä".

Tämän käsityksen mukaan, jos ihmiseltä leikataan jostain syöpäkasvaimeksi oletettu muhkura, paakku tai mikä lie, niin se on kenties ollut jokin sellainen, ettö ihminen on tottunut pitämään kehoaan sillälailla, se on jotenkin tuttu vire ja ihmisen mielestä hyvä, hyvää turvallista oloa tuova tms, ja niin jos se leikataan pois, niin heti pitää jotain muuta kohtaa sillä lailla, korvikkeeksi kenties muutamaa, eli ongelma ilmenee uudelleen muualla olematta syöpätaudista kyse vaan pikemminkin tunne-elämän taipumuksesta turvata kehon pitämiseen tietyntunnelmaisesti, mihin kai auttaisi tervehenkinen turvallinen elämä, elämänviisaus yms. Mutta voi kanssa olla, että jos ja kun leikkaus kauhistuttaa paljon, etenkin kai vaistotasolla, niin jonnekin huomion piirin ulkopuolelle, missä ei tarkoin silmin toivo, että kunpa menisi hyvin, vaan ont unnemytty jossakin katvealueella, niin keho voi mennä erilaiseksi siinä, koska tunnevire, jolla sitä seutua pitää, on erilainen kuin muulla keholla,m vähän kuin pala kurkussa tunne jossakin katveessa, ja niin sitä voidaan luulla syöväksi, mutta tämän näkemyksen mukaan niitä ei kai ole hyvä leikata pois vaan olisi panostettava tervehenkiseen elämänviisauteen ja sen mukaiseen elämään.

Kanssa jos on rankkaa, niin syöminen voi välillä jäädä liian vähäiseksi, kuinolisi paastonnut, ja silloin on epäenergisempi, ja jos siihen päälle lisää läskiä, niin se on vähän kuin kasvain, eli parempi olisi olla napostelevaisen energinen. 

Miksi mieli vaikuttaa kehoon, etenkään toisen mieli, on kai että mielikuvat siitä, millainen keho on, ohjaavat kehon kykyä parantua ja muuntua tilanteen mukaan, ja keholle pitäsii aina antaa ohjeeksi vain terveysmielikuvia ja kehotus tervejtyä ja korjata viereisiäkin osia täyteen terveyteen, mihin puiden oksien tunnelman vire ihmisen liikkuessa on hyvä ohje. 

Jos sitten ajattelee muun tyypin kasvaimiakin eikä vain muhkuroita yms,niin voiko olla, että niiden syntyyn vaikuttaa se, että kehon osat ovat kovin eri tavoin pidetyt, eivät niin tasapainoisesti kokonaisuutena, vaan esim. suolartasapaino ja lämpötila voivat vaihdella paikasta toiseen. Sellaiseenkai auttaisi MEDITAATIO, ei mikään kehon tarkkailu"meditaatio" vaan tavallinen hengityksen tarkkailumeditaatio ja ympäröivän maiseman & elämän kanssa tekemisissä oleminen arjessa liikemeditaation tapaan ja keho vain sen kannalta enemmän hahmotettu, että mikä on liikkumiselle hyvä. Eli hengitysmeditaatiossa seurataan hengitystä, tarkkaillaan sitä ja sen vaikutuksia (terveiltä osin, terveellä tavalla, elämänviisaasti, tms) kehoon ja mieleen ja kontaktiin ympäristöön yms, eli oikeastaan ihan vain tavallisesti hengitetään la tunnetaan ilman virta nenässä jne ja pyritään olemaan luonnollisesti, pakottamatta, istumaan hyvässä asennossa paikoillaan muttei jäykästi vaan niin kuin on liikunnallista ja luonnollinen ryhti selkä suorassa kuten liikuntaharrastus tuo, ja tunteidenmukaisia pyritään myös olemaan ja ajatuksia tulee ja mene muttei kehitellä niitä vaan keskitytään tuntemaan aistimuksia ja olemaan tasapainossa, nauttimaan tästä hetkestä ja pakottamattoman huomion tuomista kauneusaistimuksista ja jotenkin viisaammasta tavasta olla asioiden kanssa tekemisissä, ei niin palikkajärkisestä,tökertöstä eikä keinotekoisesta vaan pikemminkin motivaation muakisesta ja arjen persutekemisten ikiaikaista tervehenkistä perusmuotoa, perusvirtaa arvostavasta, ja siitä löytää pakoton hereillä oleva elämisen tapa, joka on samaan tapaan luonnollinen kuin ihan vain hengityksen kulku tms pakottamaton peruseläminen, kun siitä on harrastunut tai kaipaa lepotaukloa arjen hälinästä, ja myötäeläväkin pyritään olemaan, se on huomiokyvylle hyväksi, sillä kuljetaan myötävrírtaan kuten asiat tapahtuvat eikä keinotekoisesti väkerretä, mutta idea siis ihan vain istua rennosti selkä suorassa ja seurata hengityksensä kulkua ja siinä sivussa oppia hyvä pakottamaton huomio eli meditaatio.

22.12.2020   En tiedä, riippuuko tämä ihmisestä, mutta minusta, jos olen koskettanut tai ajatellut jotain näppylääni, että mikäköhän se on, uskaltaako sitä rapsuttaa, niin kai muutamaa sekuntia tuon kehoa kuulostelevan ajatuksen jälkeen on mieleeni noussut usein sana ja mielikuva näppylän tyypistä, esim. "tavallinen näppylä, saa rapsuttaa, muttei ole kidettä", "näppylä, jossa on kide, joka mielestäni pitäisi rapsuttaa pois", "rupi, onko jo irtoamisvaiheessa", "luomi, älä rapsuta" ja "ajos, mikäköhän nyt on kehon epäpuhtautena". Mutta tämä kyky on riippunut sosiaalisista vaikutteista, sillä jos joku dominantti määräilee, ettäniin ja näin pitäisi, niin silloin se ei mene ollenkaan samoin, vaan huomiokyky on jotenkin tönitty pois, ja silloin ei esim. osaa puristaa näppylää niin, että kide lähtisi irti, ja niin tulee kumma puristeltu kiteellinen näppylä, jonka vasta omassa rauhassa myöhemmin voi osata ottaa kiteen irti. Mutteivätnämä kai ainoita mahdollisia tiedotteita ole, vaan joiltakin tulee vaikutelma esim. sanasta "jääkaappi" (tropiikkilaiselta) tai "sohva" (mukavuudenhaluiselta) tai "muhkura, huono asento,liikuntaa pitäis harrastaa". Eli on huomio näppylässä tai muhkiurassa ja sitten selvempi kuva siitä, minkä tyyppiseltä se vaikuttaa, jasiihen lkinkittyy kuva siitä näppylä- tai muhkuratyypistä, mihin sitten jostainmuistaa sanan ja kenties ohjeen.

B413. Kuivat silmät ja elämänmakuisempi katsomistapa

Jos silmät ovat liian kuivat, johtuuko se siitä, että taoittelee kuivaa järkeä painottavaa lähestymistapaa, käyttää sellaista tyylilajia? Eikö silloin rehevämpi elämänmakuisempi tapa katsoa toisi silmiin normaalin määrän kosteutta ja toimivuutta.

30.10.2018   Auttaisikohan kuiviin silmiin syödä vähän kuivia vihreitä lehtiä, esim. koivunlehtiä tms syötäväksi kelpaavaa vaaratonta (koivunlehdistä kai tehdään teetä) tai kuivaa ruohoa vaikka.

B412. Parantamistaidoista kiinnostuneille hidasjärkisille miehille

Moni on kiinnostunut terveenä pysymisen ja parantamisen tadoista sekä terveistä elämäntavoista, ajattelee niitä hyödyllisiksi osata elämän varrella. Ainakin pääkaupunkiseudulla monella myös oli tällaisia taitoja ja etenkin terveitä elämäntapoja arostettiin ja niistä saatiin parempaa elämää. Mutta mites sitten jos joku on liian hidasjärkinen? Miten he voisivat oppia esim. vanhemmalla iällä?
Parantaminen ja terveet elämäntavat ovat elämänalueita, joita oppiakseen, kuten muitakin elämänalueita, tulisi harrastaa niitä harrastuksenaan ja opiskella niiden taitoja. Ensinnäkin tarvitaan havaintokyky noista asioista ja elämänkokemusta. Eli vähän niin kuin maalatessa kiinnitetään huomio äreihin, muotoihin ja tunnelmiin, niin terveistä elämäntavoista ja terveenä pysymisestä oppii kiinnittämällä huomiota ihmisten elämäntapoihin ja elämäntilanteisiin. Esim. onko ulkoilevainen, urheilevainen, lueskelevainen, sisällä pysyttelevä, ruokakeskeinen, nälkäinen, töistä väsynyt, innostunut, energinen yms ja miten paljon. Niin sitten vaivoistakin huomaa, kuka on taipuvainen millaiseenkin vaivaan, ja niin välttämällä noita elämäntapavirheitä välttää nuo vaivat.
Elämäntavoissa olisi huomattava vire, motivaatio, tekeminen, jaksavaisuus jne vuorokauden aikoina ja eri tekemisten aikana ja jälkeen kunne arki taas on palannut tavalliselleen. Ei käy olla koko ajan pondeeraava vaan olisi oltava tekemiskeskeisempi ja hahmotettava ajattelun iirin asiat näköaistilla eikä ihan vain kehon tuntemuksinja korvin tai sanoja sompaillen. Lastenkasvatuksessa kenties joidenkin mielestä oli hyvä, jos isä oli selvästi pondeeraava, niin lapset miettivät asiat läpi, muttei sellainen ole hyvä koko elämään vaan pitäisi tehdä muutakin ja ihan vauhdilla ja hyvällä laadulla.

B411. Pakkassokeus ja Jouluyö, juhlayö

En tiedä, onko tällaista vaivaa ollenkaan, mutta villakoirani kysyi, että mitä tehdä, jos koira on ulkona pakkasessa ja se ei näe, kun silmät ovat niin kylmenneet. Niin joululaulut lämmittävät, erityisesti kai Jouluyö, juhlayö. Eli voisi laulaa hiljaa itsekseen siellä pakkasessa ja mennä pian sisälle lämpimään, sekä toki muutoinkin suojata silmiä kylmältä ja lämmittää niitä varoen rikkomasta niitä kömpelyydellä tai ajattelemattomuudella.

9.11.2018   Silmien ei saisi antaa viiletä, saati sitten kylmetä pakkasessa ulkoillessa. Siksi ei saa katsoa surullisin paikallaan enimmäkseen seisovin silmin vaan reippain silmin, joissa on hyvä lämmin verenkierto ja jotka liikkuvata luomen lämpöön milloin miltäkin puolen.

B410. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXIII * Maisemahahmotuksesta herkkyyttä

Joskus jos on vikaa kehossa, niin samanaikaisesti kramppaa tai on tukossa tai jotenkin tavallista eponnisempi. Silloin kai auttaa tehdä elävöittävä kevennys, joka avaa huomion maisemamaisesti maailmaa hahmottavaksi, herkän tunnelmatajuisesti, esim. etenkin rukouksen myötä tai hyvän toivomisen kuten jouluna. Silloin tuon maisemahahmotuksen ainakin isolta osin voi saada tervehenkisesti esim rukouksen tai hyvän toivomisen myötä, ja niin tuosta herkästä tervehenkisestä maisemasta voi ulottaa samantyyppistä herkkää vaalivaa tunnelmatajuista huomiota ja seesteisyyttä kroppaan sen verran kuin kulloinkin tuntuu luonnistuvan, ja aloittaa uudelleen maiseman herkkyydestä tai rukouksesta, jos hukkaa idean toimivuuden. Silloin krampit lievenevät, pölkkypäisen hahmotuksen sijaan tulee herkkä elävöittävä seesteinen vaivat pois liennyttävä huomio. Ja jos sillä onnistuu valtaamaan koko kropan lähialueineen ja elämäntilanteineen ympäristöineen rukoiltuina maailmanhahmotuksineen, niin se on viisaampi eheämpi näkökulma, jolla voi hahmottaa, miten parantua ja miten paremmin olla ja jota myöten voi parantua.
Mutten luule tätä maneerinomaisesti käytettynä hyväksi vaan vain hätävarakeinona, sillä se laimenee ja muuttuu valheenomaiseksi, kun herkkää hahmotustra vain kulutetaan eikä luoda uudelleen tervehenkisessä muodossa. Eli pulassa sitä ehkä voi muutaman kerran käyttää tai jopa muutamana päivänä, muttei tavallisetsi päivittäin eikä mieluummin edes kerran viikossa, vaan pitäsi saada kroppa pysymään terveenä muuten tai sitten olla niin uskonnollinen tai hyväntahtoinen luonne, että luonnostaan lataa tämän tyypin huomion akut usein ja hyvällä laadulla, rehellisesti.