torstai 12. lokakuuta 2017

B538. Elinsiirrot ja elämäntaitojen opettelu

En oikein pidä elinsiirtojen ajatuksesta, kun luulen, ettei toisen ihmisen kroppa ole ihan samanlainen kuin omasi, vaan on toisenlaisen ihmisen henkilökohtaisiin piirteisiin sopiva vain, eikä yleensä le hyvä olla liian lähellä toista, liian yhteen sidottu.
Mutta jos siis ajattelisi elinsiirtoja tämän perusteella,mitä olen oppinut parantamisesta, tai mitä nämä vaikutelmat nyt ovat, niin kunkin ihmisen elimistö ja elimet ovat sopeutuneet tietynlaiseen elämään. Ne kantavat sen rasitteita, tuovat sen vireen, sen energisyyden, sen säätymisen elämään tietyllä tavalla. Ja nämä erot elämäntavoissa ovat pitkälti samaa kuin elämänviisauden erot: eri ihmiset elävät eri tavoin, heillä on eri elämänviisaus tai eri määrä elämänviisautta jolla kantaa yli elämänsä niin hyvien kuin hankalienkin puolien. Tässä isompi kaasujalka sopii toiselle ja taitamattomammalle taas vähäisempi kaasu, niin, ettei ole ihan selvää, että taitavamman elin olisi parempi, vaan voi olla, ettäjonkun rasittavaa elämää elävän elimet olisivat säätyneet kantamaan vahvemmin yli karikoiden. Mutta kumminkin, jos elinsiirrossa saatu elin on toisenlaiseen elämäntapaan säätynyt, niin olisi kai hyvä tuntea sitäkin elämäntapaa, ja sekä omansa että tuon toisen että yhteisön elämäntavan elämänviisautta, sen perusteluja, jolla sen hyvät puolet oppia, ja niin ehkä osata paremmin säätää uusi elin kehonsa kokonaisuuden osaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti