torstai 29. joulukuuta 2016

B429. Näön menetys ilotulitteista ja elävöittävyys sekä katsahdus huoneen toiselle puolen

Jos ilotulite ei riko silmää mutta näkö menee, niin auttaisiko elävöittävyys sekä toisen näköalueen käyttäminen kuin lähelle rakettia katsoessa, mistä on näkö voinut mennä osin siksi, että tuli suru, kun yhteiskunnan ja tuttujen luotettavuus ei ollut riittävän suuri. Eli suoraan eteen katsomisen sijasta katsahda päätä kummemmin kääntätmättä sivulle tai ylipäätään kauemmas kuin katsahtaisit, ketä tuli huoneeseen tai keitä on huoneen toisella puolen.

Väsymys altistaa onnettomuuksille. Siksi unenpuutteisena ei saisi ampua rajetteja tai paukkupommeja. Ja siksi unirytmin olisi oltava uuteen vuoteen sovitettu jo etukäteen. Jo puolen tunnin torkut vähentää oneettomuusriskiä, samoin ateria juuri ennen, mutta parasta olisi, ettei väsyneenä ampuisi raketteja tms.
Raketti kai vaatii lisäsytytyslangan, jonka käyttäytyminen on tuttua: raketti voi olla viallinen ja vaarallinen, mutta jos on kyllin kaukana, kun tuli ehtii rakettiin, niin vaara on paljon pienempi. Liukas jää kuten nyt tuo myös lisäpituuden tarpeen sytytyslankoihin.
Raketin sytytyslangan palamisen kuuluisi kulua jonkin aikaa, jotta ihminen ehtii pois sen luota, ja toisaalta vielä tovi ennen kuin raketti vasta ilmassa leviää rätiseväksi kuvioksi. Eli raketti on jonkin aikaa mykän ja suutarin näköinen ja räjähtää vasta sitten.

torstai 22. joulukuuta 2016

B428. Luopumisesta

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on rankkaa mm se, että niin moni niissä on joutunut luopumaan jostakin omassa elämässään.
Yleensä, kun elämässään luopuu jostakin, mitä pitää arvossa, niin on hyvä, että luopuu vain joksikin aikaa, ei pysyvästi, ja se edellyttää, että miettii mielessään teitä parempaan, mieluummin useampia teitä, että mitä asioita ja arvoja vaalia elämässään, jotta tie vähitellen veisi parempaan. Uskonto ja terveet elämäntavat ovat ainakin niitä. Samoin on kai tila tunteille, tila olla oma itsensä ja vapaa - ja toisaalta se, että tajuaa, että jos jokin oma haave on sellainen, että sitä aloittaessaan sairastuu, niin se ei ehkä käytännössä ole sen haaveen kaltainen, mikä itsellä on, vaan jotenkin vahingollinen, ja silloin pitää etsiä uusia haaveita, jotka tekevät sinulle hyvää käytännössä ja ovat jotenkin luonteenlaatusi mukaisia. Toisaalta voi olla niin, että jos muusta syystä sairastuu, niin tervehtyessä ovat taas vanhat haaveet mahdollisia mutta hiukan uudelta pohjalta, jos ikää on enemmän tai aikaa kulunut, mutta yleensä on kyse, ett pitäisi etsiä niille paremmin itselle sopiva muoto,jotenkin tervehenkisempi.
Polveilevalla tekemisentavalla jaksaa yleensä paremmin ja löytää onnistuvia teitä helpommin kuin kaavamaisella tai urautuneella. Polveilevasti tehdessä oppii enemmän ja on paremmin mahdollisuuksia ottaa tilanteita ja asianhaaroja huomioon. Toissalta joskus äsyneenä hyvällä kantavalla tekemisentavalla tehden saa ihan hyvin aikaan, jollei kummempaa uuden oppimista vaadita.

B427. Verenmyrkytys ja "Sooh Ooh Aa Ii Ee"

Verenmyrkytyksessä yksi pahentava seikka on kiinnittyminen huonosti menevään kohtaan tai alueeseen ja vähemmän terveisiin kohtiin ja elävöittävyyteen. Auttaisiko sanoa edes hiljaa mielessään "Sooh (tyynnyttää sairastunutta aluetta ja sen valtaa elimistössä ja huomion ohteena) Ooh (jotakin mukavaa sen sijasta huomion kohteeksi) Aa Ii Ee (etsiä jotakin tervehenkistä elävöittävää elämänsisällökseen)"?

7.4.2017   Luin netistä verenmyrkytyksestä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00604
"Verenmyrkytyksen oireet
Verenmyrkytys voi olla itsenäinen infektio, jolla ei ole pesäkettä elimistössä, tai se voi olla merkki jonkin tietyn elimen bakteeri-infektiosta. Verestä löytyvän bakteerin lajin perusteella voidaan arvioida, mihin elimeen bakteeri-infektiopesäke on alun perin syntynyt tai mihin veressä kiertävät bakteerit toissijaisesti useimmin iskevät (ks. taulukko 3).
Jos kyseessä on ensisijaisesti itsenäinen verenmyrkytys, tavallisin oire on korkea, horkalla nouseva kuume, joka voi muutamissa tunneissakin viedä huonoon kuntoon. Nopeasti huononeva yleiskunto on tärkein piirre, jolla verenmyrkytys erottuu alkuvaiheessaan esimerkiksi korkeakuumeisesta influenssasta. Kuume voi puuttua hyvin iäkkäiltä ja niiltä, joilla on vakavia yleissairauksia. Joka kymmenes todellinen verenmyrkytys on kuumeeton. Silloin tauti ilmenee vain äkillisenä yleiskunnon romahtamisena, johon voi liittyä muita yleisoireita, kuten sekavuutta, ripulia ja oksentelua."
Lukemastani syntyi vaikutelma, että jokin tavallisesti suojaava eheys on jäänyt isolta osin pois ja siksi pöpö leviää pilvenä. Eli jotakin sellaista kuin yleiskunto, viisaus, tervehenkisyys, ettei tee asioita epähuomiossa, tms tavallista eheyttä jäänyt isolta osin pois. Silloin jos lapsilla esim. on aiheuttajana ollut pneumokokki, niin onko lapsi kokkimaisesti levittänyt ruokamaisia pöpöjä mielikuvin ym epäviisaastikehoonsa?
Sekavuus verenmyrkytyksessä kai liittyisi tropiikin tyyppiseen bakteerisuuteen kehossa.
Ripuli verenmyrkytyksen oireena kai vastaisi käsitystämme bakteereista vaivan aiheuttajina.
Oksentelun luulisi liittyvän ruokaperäisiin /mahabakteereihin.
"Lähes kaikki verenmyrkytyksen oireet johtuvat elimistön puolustusreaktiosta bakteeria vastaan (ks. «Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen»3). Jos bakteerilaji on voimakkaasti tautia aiheuttava (virulentti) eikä infektiota aleta heti hoitaa, parissa kolmessa päivässä elimistön tulehdusvälittäjäaineet voivat laukaista monien elinten vaurion. Tämä käynnistyy hiussuonten lisääntyneenä nesteen läpäisevyytenä ja pieninä veritulppina niissä. Näistä seuraa kudosten turvotusta ja hapenpuutetta solukuolemineen. Yleisimmin oireet ovat silloin peräisin aivoista (sekavuus, tajunnan heikkeneminen), keuhkoista (keuhkopöhö, ns. ARDS-oireyhtymä), munuaisista (virtsan tulon lakkaaminen) sekä sappiteistä ja maksasta (keltaisuus ja veren hyytymisen häiriöt verenvuotoineen). Tätä verenmyrkytysreaktiota kutsutaan monielinoireyhtymäksi (ks. taulukko 1)."
Luulisin, että jos eheyden puutetta koettaa korjata rasvalla, niin syntyy veritulppia. Silloin kai oikea vaihtoehto olisi oleskella lämpimässä tai pukea villasukat, villapaita ja viltti, ehkä juoda kuumaa.
Keuhkopöhö kuulostaisi enemmänkin terveiden elämäntapojen puutteelta, ks. tämän blogin ekan osan kohta "12. Sokeritauti..."
Keltaisuus kuulostaisi viittaavan koulutukseen yms terminologiseen sivistykseen turvaamiselta, mihin kai tervehenkinen sivistys olisi parempi vaihtoehto.
"Toisaalta baktereeminen infektio voi olla toissijainen verenmyrkytys jonkin elimen infektiona alkaneelle taudille. Silloin vakavat oireet kehittyvät myöhemmin taudin kuluessa, ja yleensä ne kehittyvät vaarallisiksi hitaammin kuin alunalkujaan verenmyrkytyksenä alkaneessa. Infektioita, jotka johtavat toissijaiseen bakteerien esiintymiseen verenkierrossa, ovat esimerkiksi pneumokokin aiheuttama keuhkokuume (3 %:ssa bakteeri löytyy veriviljelystä), munuaisallastulehdus (noin 5 %:lla bakteereja veressä) ja sydämen sisäkalvon tulehdus (90 %:lla bakteereja veressä). Jos infektio syntyy pesäkkeenä elimessä eikä suoraan verenmyrkytyksenä, bakteerien löytyminen verestä ei ole välttämättä merkki tavallista vakavammasta infektiosta."
Jos lapsella noita oireita, niin onko hänelle puhuttu liian vakavaan sävyyn pneumokokista? Voisiko muu tervehenkinen elämänsisältö häivyttää oireet pois?

B426. Makuuhaavat ja palleromaisuus

Pitkään paikoillaan sairaalassa maakaaville syntyvät makuuhaavat tulevat tilanteessa, jossa ihminen on paljon sisällä vain ja kovin keinotekoisen elinympäristön ja kovin ammattikeskeisen sosiaalisen ympäristön kanssa, millaiset piirteet usein tuntuvat särähdyksinä ja ruutumallin hiertävyytenä, mikä vähentää eheyttä ja altistaa vaivoille. Ruutumallin särähdysten aikoihin auttaisi pehmentää, palleromaistaa, viikonloppumaistaa, lumen untuvaisuus ja hiljentävä vaikutus, männyn vehreät oksat ikkunan takana, näkymät ihmisistä kulkemassa rauhallisena päivänä puistokatua tms, vapaa-aikamaisuus, kenties romaanit luettuina tai nauhalta kuunneltuina, kukat, rentouttavat kuvat seinillä esim. luontoa ym kivaa,sisustus esim. verhot, tutut vierailemassa, yms Lisäksi kai elä'vöittävyys ja luonnolliset tervehenkiset virikkeet kuten vaikka joku kertomassa jotakin mökkeilystä.

24.12.2016   Tuosta elävöittävyydestä tuli tässä joskus mieleeni, että ensin vaaleanvihreä herkkä elävöittävä ilmapiiri tms, sitten vaalean aprikoosi elävöittävä ja sitten vaalean oranssi herkk elävöittävä ilmapiiri ja sitten herkkä elävöittävä ylipäätään. Plus luontovirikkeitä, esim. männynoksat/puut ikkunan takana.
25.12 Nämä siis sille alueelle, jolla vaiva on. Esim. jos on ihon kohta, niin myös vähän matkaa kehon ulkopuolelle, jotta elävöittävä vaikutus tuntuu kehon sisältä isoon asti eikä vain kehon sisällä.
Vaaleanvihreä: viileähkö elävöittävyys
Vaalean aprikoosin värinen: punertava elävöittävyys, jonkin verran lämpöisempi, parempi tunteille
Vaalea oranssi: eloisan toimeliaakis elävöittävyys

B425. Kitarisa ja tilan antaminen leikkivaiheelle

Luin kitarisoista http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00428
ja mieleeni tuli, että voisiko kitarisa liittyä leikkivaiheeseen: joidenkin aihepiirien lähestymiseen leikin kautta tai leikin tapaan, missäleiki jotenkin pehmentää oppimisvaiheen kuivuutta ja suojattomuutta.

B424. Kumara selkä ja taukovoimistelu

anhemmiten monelle kai tuppaa tulemaan ainakin osan aikaa kumara selkä, kun istuvat paljon eivätkä vaihda liikunnalliseen liikkeellä olemiseen noustuaankaan vaan ovat kuin vain pikkaisen jotakin esinettä siirtääkseen tuolista nousseita ja pian istumaan palaaia. Kumaraan selkää auttaisi siis miettä olevansa liikkeellä, enytellä, harrastaa tuolista noustuaan taukojumppaa ja puuhailla sitä sun tätä liikunnallista, mihin uppoutuu eiokä vain lukemiseen tms.

Ehkä joku istuu pitkään siksi, ettei pääse itse tuolista ylös. Jäseniä kankeuttaa paljon, jos istuu pitkään paikoillaan niin, että jäähtyy tavallisessa huoneenlämmössäkin. Eli illasukat ja viltti jalkojen ympärillä olisivat arvokkaat.
Joskus toinen ei jaksa tai osaa nostaa puolusoon tms tuolista ytlös. Ihmisen saa helposti nostettua jaloilleen, jos seisoo, esin 10-20cm päässää hänen jaloistaan ja pitää käsivarresta kiinni, oma selkä ainakin aika suorana ja nojaa hiukan taaksepäin (pienen askeleen verran) ihan suorin jaloin ja vetää samalla omalla painollaa kädestä yläviistoon, aika suoraan ylöspäin, ei sivulle niinkään. Niin silloin oma paino vetää sivulle ja omat suorat jalat suuntaavat liikkeen oman lantion yli niin että siitä tuleekin nostoliike eikä askel. MUtta pitää varautua ottamaan pieni askel taaksepäin, kun toinen kenties jähmeähkösti nousee ylös eikä niin ollen toimi enää vastapainona.

tiistai 20. joulukuuta 2016

B423. Kitalakihalkio ja metsästyskoiran seura

En nyt tätäkään tiedä, mutta voiko kitalakihalkio aiheutua siitä, jso lapsi on ilmaisullisempi vaistoluonnonomaisesti kuin kenties teoreettisen kuivat vanhempoansa. Silloin ehkä auttaisi vaistoluonnonomaisempi seura, esim. metsästyskoiran seura vaikkapa viikonpolluisin, mummolassa tms.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

B422. Vyöruusu ja liikunnallinen ulkoilu sekä hyvä palautuminen

Jos istuu paljon, etenkään vanhuksen tapaan paljon, niin keskivartalon lihaksisto ei ole yhtä eloisa ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin voisi olettaa voivan syntyä säkkimäisiä oireita ja kipuja, joita esim. vyöruusu voisi olla, ja joihin silloin auttaisi liikunta, ulkoilu ja hyvä palautuminen lämpimässä esim. illaviltin alla.
Ks. hiitoretkiohje lyhyille retkille pitkään taukoa pitäneille kohdasta B404. sekä sen otsikon "hiihtäm'ssä pitkästä aikaa" linkin sivun linkit liikkumistavasta ja palautumisesta.

26.10.2022   Näin videomainoksen, jossa mainittiin vyöruusu aiheena ja siinä oli kuvia seksuaalisessa vireessä olevista miehistä, joilla oli paha ijottuma kuin olisivat nojanneet vahvadti heilan olemuksen johonkin piirteeseen, joka ei ollut tervehenkinen ja hyvin sujuvaa elämää tuova. Eli pitäisi nojata vain tervehenkuseen vireeseen eikä mihin tahansa heilansa vireeseen. 

perjantai 16. joulukuuta 2016

B421. Lihottavina pidetyt ruuat

Savonlinnassa kai moni juo punaista maitoa ja syö epäterveellisinä pidettyjä herkkuja tai raskaita ruokia, mutta elämäntavan uskonnollisuus, taitokeskeisyys, mummolamaisuus, rikollisuus sekä mökkeily tuovat erilaiset ravinnontarpeen. Mutta joulun turistikauden alussa Savonlinnassa "Samaan aikaan tuli oloon sellainen ero kuin sinisen ja punaisen maidon juojilla: sinisen maidon juoja saa oireita punaisesta maidosta, lä'hinnä kai päänsärkyä, huonoa oloa ja sokeritautia, kun taas punaisesta maidosta pitävälle ei käy mitään, saapahan vain suojaa jostakin mummolamaisesta tai uskonnollisesta. Ero on kai siinä, miten uskonnollinen arki on. Eli turistien myötä pitäisi kai joulun seudulla syödä ähemmän punaista maitoa, vehnää, mössöä, rasvaista ja enemmän vihanneksia, kalaa, riisiä yms terveellisempänä pidettyä ruokaa." http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/12/mihin-savonlinnalaisia-tai.html

maanantai 5. joulukuuta 2016

B420. Änkytys ja huomio asiasisällön sijasta puheen tuottamiseen

Kun ihminen änkyttää, niin hänellä on yleensä toinen mielikuva mielessään kuin uheen tuotto. Esim. mielikuvat toisesta kielestä, jokaon hänelle tutumpi, tai sitten mielikuva ajatuksista kapulakielellä, joista on puhumassa. Eli mielikuva ei ole sujuvan puhumisen mielikuva vaan jotakin muuta, kankeampaa. Pitäisi kai olla mielikuva äänistä, joita puhe on, ja suun tunnusta puhuessa, esim. jutustelun sosiaalisesta ilmapiiristä tunteineen, sekä sosiaalisesta kontaktista jutellessa. Ajatukset ym apumielikuvat pitäisi kai pitää erillisenä kuvana kauempana ja kankean sijasta mieluummin arkijärkisinä ja kokemuksellisina, muttei niin, että peittäisivät puhumismielikuvat.

lauantai 3. joulukuuta 2016

B419. Verta virtsassa ja viikonloppumainen palleromaisuus sekä terveet elämäntavat

Onkohan verta virtsassa, joka tosin on oire eikä kai tauti, niin seurausta jonkinlaisesta kkrraahhh-mallisuudesta virtsaamisen suhteen, esim. liian tyhjäksi puristamisesta, liiasta voimasta puristamisessa, sunnuntai- tai lauantaimaisen palleromaisuuden ja pehmennyksen puuttumisesta (esim pulla?) sekä siitä, ettei tervehenkinen vire kanna kyllin vahvana.
Katso 12. Sokeritauti

perjantai 2. joulukuuta 2016

B418. Merisairaus ja kiinnostus kaloihin, vanhoihin merimiehiin, mereen, yms

Yleensä asioiden kanssa tulee paremmin toimeen, kun on niiden kanssa samalla aaltopituudella ja tuntein tyytyväinen niihin, mitä oppii, jos on ystävällisissä väleissä niihin, jotka ovat kovin vahvasti niiden kanssa toimeentulevia, kuten vaikka kalat meren.

B417. Heijaaminen ja luonnolliset virikkeet sek terve bakteerikanta iholla

Jos ihminen heiluttaa yläkroppaansa kimpaleena toimettomina hetkinä, siis heijaa, niin liittyyköhän se siihen, että luonnollinen elämänsisältö puuttuu liiaksi, on liian tylsää ja virikkeetöntä. Siihen auttaisivat luonnolliset virikkeet, siis terveiden ikiaikaisten elämäntapojen osat,
katso kohta 12. Sokeritauti
Toinen elämän olennainen osa, mikä saattaa puuttua on terve bakteerikanta iholla, mihin auttaisi terveen lämmin keho ja iho, kyllin lämpimät vaatteet ja reilu 20C sisätilat ja ehkä tavallista hiukan tuhdimpi ateria.