torstai 29. joulukuuta 2016

B429. Näön menetys ilotulitteista ja elävöittävyys sekä katsahdus huoneen toiselle puolen

Jos ilotulite ei riko silmää mutta näkö menee, niin auttaisiko elävöittävyys sekä toisen näköalueen käyttäminen kuin lähelle rakettia katsoessa, mistä on näkö voinut mennä osin siksi, että tuli suru, kun yhteiskunnan ja tuttujen luotettavuus ei ollut riittävän suuri. Eli suoraan eteen katsomisen sijasta katsahda päätä kummemmin kääntätmättä sivulle tai ylipäätään kauemmas kuin katsahtaisit, ketä tuli huoneeseen tai keitä on huoneen toisella puolen.

Väsymys altistaa onnettomuuksille. Siksi unenpuutteisena ei saisi ampua rajetteja tai paukkupommeja. Ja siksi unirytmin olisi oltava uuteen vuoteen sovitettu jo etukäteen. Jo puolen tunnin torkut vähentää oneettomuusriskiä, samoin ateria juuri ennen, mutta parasta olisi, ettei väsyneenä ampuisi raketteja tms.
Raketti kai vaatii lisäsytytyslangan, jonka käyttäytyminen on tuttua: raketti voi olla viallinen ja vaarallinen, mutta jos on kyllin kaukana, kun tuli ehtii rakettiin, niin vaara on paljon pienempi. Liukas jää kuten nyt tuo myös lisäpituuden tarpeen sytytyslankoihin.
Raketin sytytyslangan palamisen kuuluisi kulua jonkin aikaa, jotta ihminen ehtii pois sen luota, ja toisaalta vielä tovi ennen kuin raketti vasta ilmassa leviää rätiseväksi kuvioksi. Eli raketti on jonkin aikaa mykän ja suutarin näköinen ja räjähtää vasta sitten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti