lauantai 17. helmikuuta 2018

B570. Kansanlääkintä vanhoina aikoina

Luin pätkiä Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja. Siinä on sivulla 36 kansalääkinnästä:Lainaa, omat selitykseni suluissa:
"Panentataudit (toisen ihmisen tarkoituksella aiheuttam,at taudit) olivat pahansuovan ihmisen (epäviisas, pahantahtoinen ainakin tätä yhtäkohtaan), paholaisen (yleensä pahanteossa oleva, pahanteon taitoja omaava, pahaa tarkoituksella aiheuttava) tai pahnilkisen haltijan (esim. hupsu aikuinen, piti vaalia jotakin, mutta menikin väärän ihisen kelkkaan ja aiheutti tarkoituksella ikävää) taikakeinojensa (ymmärrys, sosiaalinen kontakti, tieto toisen elämästä) avulla lähettämiä. Taudin aiheuttamisen keinoja olivat manaaminen (ajetaan huono pois, esim. erittelemällä, mitä se aiheuttaa ja toisaalta, millaisen keskellä se on, ja luokittelemalla se omanlaisekseen, omille oikeuksilleen vain), kiroaminen (puolustaminen tai ylimitoitettu puolustaminen, kenties väärässä paikassa tai äksyllä mielellä), loitsiminen (ymmärryksen avulla aiheuttaminen tai neuvon, että teepä tuo), pahalla silmällä katsominen (epäviisas vastuuntunnoton tai vihamielinen näkökulma ääneen lausuttuna tai sosiaalisesti vaikuttavana) ja ampumalla lähettäminen (sosiaalinen kuvio, jossa henkilöä tutetaan kuin tätmä olisi ok taidoiltaan ja moraaliltaan mutta tekeekin ikävästi ja laittaa oman taitotasonsa malliksi toiselle vaikka omana itsenään on osaamaton taisuorastaan sairastava ja vain muihin nojaamalla pärjä itse), vrt. äkillinen sairaus noidannuoli. Panentatautien syntysijat ja olin paikat piilivät maassa (konkreettinen, kova rationaalisuus?), vedessä (sosiaalisuus, tunteet?) tai ilmassa (henkisyys, sivistys?). Parantamiseen liittyi oelnnaisena osana vastaloitsu (ymmärrys, tervehenkinen ohjenuora, sosiaalinen itsenäisyys, hyvät nojautumiskohteet), jonka sanat vahvistivat parantamistapahtuman vaikutusta. Syntysanojen tarkoituksena oli osoittaa sekä parannettavala että taudille, että pahan alku oli selvillä hja paha siten saatu käsiin. Jos tauti ei kunnollisesti suoritetusta luvusta huolimatta suostunut väistymään, rukoiltiin viimeisenä keinona monia jumaluuksia (suuremman viisauden lähteitä), kuten vanhaa Väinämöistä, iäkästä LUonnotarta tai Pohgjolan emäntää Louhea (pahantekijä pahanteolleen lisätukea)."

torstai 25. tammikuuta 2018

B569. Ihmeparannusohjeyritelmä LIII * Suojauksien olennaisuudesta

Minua jäi mietityttämään tuo viimeisin ihmeparannusohjeyritelmäni
 B565. Ihmeparannusohjeyritelmä LII * Ailahtelevat näkymät ja erillisyys tai mukaan lähteminen,
lähinnä, että voisiko niin löytää sairastumattomuuden ja parantuvuuden tauterihin ja vaivoihin ylipäätään. Jotakin sellaista kuin, että minkämukaan lähdetään ja minkä ei, ja toisaalta lisäksi sitten suojautumisen taidon, että mitä vaikutteita otetaan ja mitä ei ollenkaan. Luulen, että kun Helsingissä, mistä olen kotoisin, kiinnitettiin huomiota kunkin tairtotasoon ja vastuuntunnon määrrään ym edesottamuksiin ja annettiin kunkin olla mukana oman taitotasonsa ja vastuuntuntonsa määrässä ja muu ohitettiin, ei annettu vaikuttaa, niin se on toisaalta hyvä, paljon parantava linjaus, mutta toisaalta sitten kun mukana on joku muusta kulttuurista tai ylipäätään ihan toisin taidoin ja ei-niin-moraalinen, niin tuo joku ottaa mukaan niitä vääriä juttuja, esim. yli taitojen meneviä tai pahantekoa väittäen, että pelkkä uskomus toisen kunnollisuuteen riittää, mutta uskomus riittää vain omiin tekoihin, ei toisiin vaikuttamiseen. Niin siitä kumminkin tulee mukaan noita vääriä vaikutuksia, jotka esim. elämäntavan heikkouksien osalta tuovat sairauksia, tai siksi, ettei välitä kantaa vastuuta vaikutuksistaan tai ihmisten eroista.

torstai 18. tammikuuta 2018

B568. Eläin nuolee haavaansa ja suojaavasti, koko viisaudellaan eikä pöpöisesti tokkuraiseksi urautuneena

Villakoirallani oli toissapäivänä tassussa haava, joka vuosi kohtalaisesti verta. Ensi alkuun sen teki mieli nuolla haavaansa, mutta vaikken estänyt sitä, niin sanoin sille että viisaasti, koko viisaudella, parantamistaidollasi, luonnn vaistoviisaudella, herkkyydellä, laajemmalla viisaalla näkemykselläsi katso mikä, on sinulle hyväksi, hyvä viisas tapa pitää haavaa. Katso myös, mitent uppaat tekemään, milloin ja miten olemaan tokkuraisen urautunut nuolemaan haavaa. Kato viisaudellasi, mitä tuon tökerön puolen pitäisi tehdä, milloin olla varovainen, milloin lakata. Vaali, tee niin kuin omalla viisaudellasi näyttää, että on haavan paranemiselle hyväksi. Ana kropallesi ohje, että terveesti vain, pian tervehtyen ja loputkin luonnon omalla parantuvuudella. Yritä viisaudellasi vaalia haava terveeksi, vaikket koko aikaa katsoisi asiaa niin viisaasta vinkkelistä.
Haavan nuolemisesta sanoin sille, että koiran ideana kai on, kun se lähtee nuolemaan haavaansa, että suojaavasti, hyvää tehden, hellsäti ja herkästi hoitaen. Se varmaankin voi tehdä hyvää, olla paranemiselle hyväksi, jos se kerram vaiston ohje on. Mutta sitten jos nuolee liikaa, väsyy vaalimaan kaikin puolin, niin pöpöisellä, pöpöjä tuovalta tuntuvalla tavalla ei saa nuolla, vaan vaaluen vain. Ks. tämän blogin edellinen kohta B567.
Tuon alun jälkeen kahteen päivään ei ole koirani haavaansa nuollut, eikä se ihan alun jälkeen ole vuotanutkaan, vaan on varonut tassun nuolemsita. Muutaman kertaan olen sanonut sille tavallisella tavalla "Ei" muistutukseksi, ja "Varovasti, muista että varo sitä tassua.", kun se on kääntänyt päätään sitä kohden. Muttei se tavallisesti niin kuuliainen ole vaan tuntuu ymmärtäneen, itse miettineen asian. Ymmärrys sillä on tavannut olla hyvä, ihmistasoa.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

B567. Entisen kilpaurheilijan vaivat ja tervehenkinen peruselämä

Jos kilpaurheilija tai entinen kilpaurheilija jää miettimään suurimman rasituksen, ponnistuksen tai tsempin aihetta ilman, että elää kyllin tervehenkisesti ja aktiivisesti, niin on siinä iso jännitys tai rasitus aika lötkön osan vieressä, ja niin voi jokin osa ylirasittua tai krampata ja kehon viereiset alueet tai elämäntapa eivät jaksa kantaa sitä ihan terveelle tolalle. Siksi olisi tärkeää, etteei keskity noihin entisiin haasteisiin, joilla oli tukenaan hyvä kunto ja terveet elämäntavat, innostuneisuus yms, vaan huolehtisi siitä, että on hyvin sujuvia harrastuksia, peruskunto, hyvää mieltä, terveet elämäntavat,ja ne sitten jaksavat kantaa monessa, vaikkeivät ihan huippusaavutuksiin yltäisi.
Urheilijalla on paljon urheilustya kertynyttä ja urheilussakin auttavaa elämänviisautta. Niinpä, jos jotakin vaivaa on, niin nuori juuri opintonsa päättänyt (mies)lääkäri ei varmaankaan ole yhtä viisS vaan liian palikkajärkinen, kraahmallinen tms, kaavamainen, isompaa ymmärrystä vailla. Kun taas kokenut elämä ymmärtävä sairaanhoitaja tms, joka ymmärtää myös vaihtoehtoisia hoitotapoja, elämänalueiden merkitystä terveydelle, saattaisi paremmin löytää entiselle kilpaurheilijalle sopivantasosia ja sdiis toimivampia vaihtoehtoja.
Urheilijalla on hyvä käsitys terveydestä. Niinpä keholleen voi antaa ohjeen "Terveesti vain, tervehdy, luonnon omalla ihmeellisellä parantuvuudella. "tms, antaa sen noudataa ohjetta kuin viisaita neuvoja yleensä, parantumissentienä, niin ehkä sillä voi kohentaa oloaan ja parantua paremmin, nopeastikin. (Ks. ihmeparannusohjeyritelmäni.)

tiistai 16. tammikuuta 2018

B566. Sairastava ei opi ja luonnon kauneuden ihaileminen

Moni menee sairastaessaan tukkoon, tyhmäksi ja ei opi oikein mitään, ainakaan yllä tavalliselle tasolleen. Siinä on kai kyse elämänuomista, jotka tavallisestikin tyhmentävät, vaikkei olisi sairas, esim. että vain olla möllöttää ja tuijottaa tyhjää seinää ja on siinä samalla jotenkin vellova tai pöpöissä uiva olo, el ei kropan visauskaan toimi eikä näköaistin varainen kuvallinen ajattelu ja sen tuoma nopea reaktiivisuus ja koulumainen asioiden oppiminen sekä huomioonottaminen. Näköaistia parantaisi luonnon kauneuden ihaileminen, esim. ikkunasta auringon paistaessa männynoksiin tai pienellä kävelyllä. Kropan viisautta ja siis sosiaalista kautta tulevaa oppimista auttaa, jos kroppa ei ole vain yksi möhkäle, kenties pöpöinen, vaan jollain lailla hienomotorisempi, elämässä mukana, mitä kenties toisi polulla tai kallioilla käveleminen, missä silmä katselee kaunista ja kroppa pelaa yhteen silmien kertoman kanssa.
Katso luonnollisista virikkeistä 12. sokeritauti

B565. Ihmeparannusohjeyritelmä LII * Ailahtelevat näkymät ja erillisyys tai mukaan lähteminen

Jos maailma olisi henkeä vain, tai jos olemme tekemisissä monimutkaisempien elollisen luontomme ilmiöiden kanssa, niin maailma ei ole mekaaninen eivätkä olosuhteet ole fiksattuja valinnoistamme riippumatta. Vaan luonnolla on oma viisautensa ja niin voimme valita parantuvuuden ja sairastumattomuuden. Voimme valita myös hyvin parantuvia teitä ja jättäytyä pois kannoilta, joilla meille tulee jotenkin haitallista sosiaalista tai muuta vaikutetta.
Ihmiskehon toiminta on kovin monimutkainen. Usein mekaanisissa asioissa, jos teemme itse yhtä, luulemme, että toisten vaikutukset, mitä ne kulloinkin ovatkaan, tulevat mukaan myös yhtä vääjäämättömästi. Mutta kehon toiminnot ovat erilliset, voimme tavoitella yhden toimivuutta ja toisen jäämistä pois, yhtä aikaa, peräjälkeen, jne. Voimme esim. säätää lämmöntuotantomme päälle, verenkierron hyväksi mutta itsemme ihan erilliseksi ympäröivästä kylnästä ilmasta tai erilliseksi pakkasilmasta etyäämpänä ja ihan ihon luona olevaa ilmaa vähän lämmittäväksi, lämpimäihoiseksi. Samoin voimme lähteä mukaan omaan parantumisyritykseemme ja hyväätekeviin cvaikutteisiin, vaikke niitä olisi van hetkittäin ja lopun aikaa vain luonnon oma parantuvuus, ja samalla sanoutua irti huonoilta tuntuvista vaikutuksista, huonoilta tuntuvista ehdotuksista jne, vaikka ne olisivat jonkun auttavaiseksi itsensä luokittelevan tai tilanteen jokin puoli kuten nyt vaikka tuo pakkasilmatai pöpöjen joutuminen iholle - kyllä keholla voi olla jotakin omaa viisautta siitä, miten pöpöjä hallita, lisääntyvätkö ne paljon kuin kosketus rakasterttua elämäntapaa, vai vähän tai ei ollenkaan kuten kurissa pidetty ei arvostettu vähäpätöiseksi oletettu, jolta vaaditaan hyvätapaisuutta.

maanantai 15. tammikuuta 2018

B564. Ihmeparannusohjeyritelmä LI * Näkemyksen sirpaleiden kantamana

Kohdasta A248. Paleltumat
"Jos ihan vain jotakin parannuskeinoja omasta varastosta etsisi, kunhan vain toimisi,muttei ole välttämätöntä tietää, että miten, mutta kaikenlaisia vinkkejä ja vaistomaista tietoa voi käyttää, niin auttaisikohan sanoa "simsalabim" ja "akrabadabra" ja olettaa niillä kummallakin kenties, ainakin osin, omalla tavallaan tai omilla tavoillaan parantuvan paleltuman."