perjantai 14. heinäkuuta 2017

B520. Portugalilaisten huono olo ja elämäntapakorjaukset merellä

En näitä niin tunne, mutta portugalilaiset näyttävät siltä kuin heillä olisi maissa huono olo ja merellä se paranisi kostean ilman, tuulen, viileyden yms myötä. Osasyy tähän voi olla, että jos tykkäävät olla merellä, niin ovat kallellaan sellaiseen elämään, jossa meri on paras. Eli jos jotakin haluaa korjata, esim. tervehenkistä liikuntaa lisätä, mikä kai yleensä auttaa laiskan huonoon oloon, niin se olisi aloitettava merellä, liitettävä merielämäntapaan täydessä määrin.
Toinen on tuo, että Portugaliin tulevat laivat kai usein Ransakan rannikkoa pitkin eikä Espanjan tai ainakin laivojen miehistön ilmastohaasteet liittyvät yleensä ilmaston vaihtamiseen, ja niin ne kai useimmiten liittyvät Ranskan ilmastoon ja Ranskan rannikon elämänrytmiin eikä Espanjan, joten sopiva vertailukohta portugalilaisille olisi Ranskan rannikkoseutu eikä Espanja, vaikka Espanja siinä vieressä onkin.

Ainakin lämmönsäätelyä voi oppiapaikallisten puiden ja kenties pensaiden tyylistä. Rannikolla luulisi olevan myös merelliseen elämäntapaan liittyviä puita ja pensaita. Jos olisi sellaisesta oksa, vanha lehdetön oksa käy, vaikkei siinä olisi kuorta, niin sellainen vaikkapa seinällä koristeena tai muuten näkyvillä vähän kuin koristeena voisi opettaa parempi ilmastoon sopivia elämäntapoja.

B519. Lehmille paremmat liikkeet ja männynoksat & niittykukat malleina

Männynoksien tunnelmasta voi oppia hyvää perustekemisentapaa, mm liikkumiseen. Siitä vapaamuotoisesti mallia ottamalla lehmä ehkä saisi paremmat liikkeet, kai muukin eläin. Korkeampaa taitotasoa kenties voisi oppia kukkien tunnelmasta, mikä lehmiä voisi kiinnostaa kesäkautena, mutta olisi annettava niille vain idea, ei määräiltävä.
Katso lehmälle opettamisesta http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/07/lehmille-paremmat-liikkeet.html
Kenties linnut voisi saada neuvomaan tämän lehmille.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

B518. Onnettomuusalttius helteellä ja pikkutarkan objektiivisen perspektiivin käyttö siinä mitä on jo tehnyt

Onnettomuusalttius helteellä johtuu kai joko nestehukasta ja kuumuuden sumentamasta päästä, mihin auttaisi 1,5 litran virvoitusjuomapullo kerralla juotuna.
Tai sitten siitä, että helteellä tai lämpimällä kesäsäällä puuhatessaan käyttää arkijärkistä tai tunteenomaista muistia siinä, mitäon jo tehnyt, etenkin tarkistanut, sillä siinä ok-merkki on samantapainen kuin helteen tuoma ilmapiiri, ja niin luulee huoletineensa jonkin jo kunnolla, kun se on joko huonosti tehty tai jäänyt väliin. Siksi pitäisi lämpimällä kesäsäällä ja helteellä tehdä muistiinmerkinnä tpikkutarkan objektiivisen teoriaperspektiivin takaan ja olla erityisen tarkka siinä, ettei hyväksy hellemäisiä merkintöjä vaan huolehtii kaiken varmasti.
Esim. huomiokyvyn puutteet autolla ajaessa. Autolla ajaessa muiden käsitys maisemasta voi olla leppoisa kuin ajajan "maisema ok"-havainto hetki sitten itselleen - paitsi, ettei hän katsonutkaan vaan huomio oli sumuinen helteestä ja niin olisi pitänyt katsoa uudestaan oikein yrittämällä, skarppaamalla, muttei kenties sitä tehnyt, kun muiden "ok"-tyylinen hellesääkäsitys tulikin maiseman kohdalle, vaikkei itse ajattele hellettä niin. Ei siis ole helteen merkintä vaan hellesään elämän merkintä lähinnä kai muiden ilmapiiri, joka on samantyylisesti maisemassa kuin "ok, katsoin jo ja hyvin menee"-merkintä ajajalla, joka yrittää käyttä arkijärkeä ja luonnostaan tulevia tunnemerkintöjä havaintojen varmuudesta, vaaratilanteista yms.

B517. Hyönteisten puremat ja armostava hyväntahtoisuus mutta purreeseen yksilöön etäiset välit

Hyönteiset ovat monessa ihmisten ja isoimpien eläinten kaltaisia mutta kovin nuoria. Ystävällinen arvostava hyväntahtoisuus saa ne puremaan harvemmin.
Jos jokin hyönteinen puree, niin paljon etäisemmät välit puurreeseen yksilöön, etenkin pureman osalta, vähentävät pureman taipumusta kasvaa isoksi ja vaivata.

B516. Lehmien utaretulehdus ja piharatamon lehti

En nyt tätäkään tiedä,mutta auttaisiko lehmän utaretulehdukseen, jos se saisi haistaa (pinta kenties lehdestä rikki) ja maistaa piharatamon lehteä, syödäkin sen hetkellä, jolloin ei ole muuten syömässä?

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

B515. Matkapahoinvointi ja pulkkamäki & seisoskelu

Johtuukohan etenkin lasten huono olo automatkalla siitä, että ajattelevat kävelemistä autossa istuessaan, kävelemisen kumpuilevia tuntemuksia? Siihen kai auttaisi miettiä liukumista: pulkkamäkeä ja ehkä veneretkeä, ajatella, että auto liukuu pyörien päällä,tosin välillä täristen mutta jousituksen pehmentämänä, on yritetty rakentaa auto matkustamisen kannalta mukavaksi.
Voisi kanssa olla, että jos kävelee ihan suoraan autoon tai bussiin, niin on kävelymoodi jotenkin jäänyt päälle, ja kun sitten bussi tai auto huojuu ja kääntyilee heti perään, niin se jotenkin sekoittuu kävelemisen tuntemuksiin. Siksi pitäisi kai seisoskella hetki ennen bussiin tai autoon nousemista, jotta vertaa seisoskeluun eikä kävelemiseen. Seisominen ei ole yhtä hyvä kuin seisoskelu, koska siinä ei saa yhtä lailla virikkeitä katsellen ja lihastuntemuksen, sosiaalisuudellakin ja toimeliaisuuden halulla, mitä tarvitaan, kun bussissa katselee maisemia, mikä on perinteinen keino voittaa matkapahoinvointi.

B514. Lasten "kiinalaistuminen" ja esikuviksi laitetut aikuiset paljon vähemmän dominanteiksi

En tätä niin tunne, kun ei minulla ole omia lapsia, mutta olen jonkun kerran kuullut lasten äidin valittavan, että lapset ovat jostakin lähtien olleet paljon tyhmempiäja sen näköisiä kuin heidän kohdalleen olisi tullut kiinalainen, jotenkin kaavamainen ja ei niin elämästä ymmärtävä. Mutta niin kai käy, kun lapsille laittaa pakolla esikuvan, joka ei ole ollenkaan niin taitava kuin mitä vanhempi luulee, tai joka on väärältä puoleltaan esikuvana äidin tms aikuisen pakolla laittamana, kai väärinkäsityksen vuoksi. Näin käy mm kun lapsi tekee jonkin ihan pieleen, usein siihen kai ovat syynä vaikutteet esim. koulun opettajan lapsuudesta, jolloin ei todellakaan saisi laittaa vaikutetta opettajilta, vaan antaa lapsen yrittää itse, ilman mallia opettjista, saati sitten näiden nuoruudesta, sillä koulusta pitävät eniten juuri tyhmimmät oppilaat, jotak eivät itse selviä. Tai sitten lapset ovat halunneet oppia jotakin eikä äiti ole tiennyt, kuka osaisi malliksi, mutta luullut, että se ja se, esim. opettaja, muttei tämä olekaan ollut siltä puoleltaan taitava vaan vain ulkoa lukenut tai ihgan muista kiinnostunut, vaiklla vaalimista niiltä osin, joilta äiti komentaa lapsia ottamaan hänestä pakolla mallia.
Kanssa josäiti käyttä terminologista tyyliä, jotta lapsi miettisi itse eikä kopioisi, niin sellaisia viestejä ei saa laittaa ihan lähelle lasta muttei kauaksikaan, vaan lapsen pitäis saada tehdä oma versio kostakin ajatuksesta, tekemisestä jne sen etäisyyden sisäpuolella hyvin, jolle terminologinen viesti, kenties suoran käöden ojentaman päähän, on "ajatuskuplassa" äidin sijoittama. Toisaalta viestiä ei saa jättä niin kauaksi, että lapsi joutuu ymmärtääkseen kopioimaan sen lähelleen, jolloin myös jää ilman omaa versiota. Sama juttu kouluopin suhteen.