tiistai 29. marraskuuta 2016

B416. Albinismi ja että arvostaa luonnon hienommaksi kuin kirjat

Voisiko albinismin syynä olla, että albiino arvostaa kirjoitetun tekstin hienommaksi kuin luonto, kun taas terve pigmentti seuraisi luonnon arvostamisesta hienommaksi kuin kirjat.

torstai 24. marraskuuta 2016

B415. Onko sairaanhoidolla epäonnea

Minulla on se vaikutelma, että ihmisillä on epäonnea, kun he sairastuvat yhtään pahemmin tai loukkaantuvat. Jokin ikään kuin lyö aurasta lävitse. Ja niin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yms sairaanhoitajat ja lääkärit saavat paljon sellaista epäonnivaikutetta, ja niin sairaanhoito on jotenkin epäonnisempaa, sen siivet eivät kanna niin hyvin kuin samojen ihmisten tekemiset muissa yhteyksissä tai toisina terveempinä aikoina, meininki on ohjautumatonta ja pöntömpää vähän kuin tarjoitukärry, joka kulkee neliskanttisesti suoraan eikä ohjaudu hienoviritteisesti kärryä ohjaavan käden hienoisen liikkeen ja tyylin mukaan niin kuin tekemiset yleensä ohjautuvat, vaan jotenkin romahtelöee.
Onko tuolla urautuneisuuden kanssa tekemistä? Tai sen, ettei ole ollenkaan mukana jossakin mitä lähellä tapahtuu? Luulisi siis yksittäisten tervehenkisten ihan terveiden parantajien voivan kehittää sairaanhoitoa terevehenkisessä terveessä terveet elämäntavat omaavassa ympäristyössä paremmin kuin tuo epäonnikasauma.

25.11.2016   Sairaanhoitajilla ym on kai jokin, kai tervehenkinen tai kaunis, linjaus tai viisaus, jonka avulla välttävät tartuntoja kumminkin. Voiko olla, että jos sairastuvat, niin se voi johtua siitä, että ovat muiden ohessa olleet sosiaalisia jonkun sellaisen kanssa joka on tyhmempi, epäviisaampi, paljon vähemmän elämänviisas kuin muut, palikkajärkisempi, kkrraaahhhh-mallisempi, henkilö, joka ei vaali asioita, jotka esim. vapaa-aikana luovat varantoa, jonka varassa elää ja pärjätä hyvin, jotka ehkä mainitsevat hyödyllisyyden mutteivät vaali sellaisia kä'ytännössä ainakaan arkijärjen vertaa ja mm hyviä strategioita töissä ja hyviä tekemisentapoja ym lähesymistapojen viisautta.

10.3.2017   Kävin tässä jokin aika sittena pteekissa ja minua palveli ihan ok terveen näköinen naisihminen, mutta jälkeen päin tuli särkyjä Oli kuin ihmisten säryt aiheuttaisi se, että he ovat jotenkin huonolla säryille altistavalla tavalla, ja kun hän oli hoitanut kaikki säryt kipulääkkein, niin hänelle oli jäänyt tautia aiheuttavat huonot tottumukset ym hämäävät mukamas ok uomat. Siksi apteekissa ja terveysasemilla työskentelevien olisi tärkeää opetella korjaamaan pois myös noita huonoja tottumuksia, miten ne parannetaan, ja siksi opetella esim. sellaista kuin tämän blogin ohjeet, jos sattuvat toimimaan, niin että olisi näkemys, miten parantua niistä vaivoista, joille työssään altistuu. Terveydenhoitajille olisi ehkä iloa terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ohkjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html mutta niitä on jo 240 ja suurin osa terveellä tavalla tekemisestä, mikä kyllä voi auttaa elämäntapamuutosten tekemisessä yms.

10.6.2018   Onhan näitä ohjeita jo kamalan monta, ei niitä kaikkia varmaankaan jaksa lukea, vaan vain joitakin keskeisimpiä ja kai opetella vähän, minkä tyyppisiä nämä parantumista edesauttavat tekijät ovat, ks  B573. Millaiset parantajantaidot tästä näyttäisivät kehittyvän .
Mutta jos lukisi hakemistosta kunkin blogikohdan otsikon,niin niissä on vaivan perässä ja-sanan jälkeen parannuskeino(yritelmä) pääpiirteissään. Kai siitä saisi jo hyvän kuvan.

lauantai 19. marraskuuta 2016

B414. Pahka päässä, kuhmu tai kasvain ja hienomotoriikka & terveen sileän ihonseudun mielikuvat

(Pahkan tapainen epämuodostuma päässä näyttäisi olevan itse jatkuvasti aiheutettu ja ainakin osalla pahantahtoisen tartuttamisenhalun motivoima.)

Mielikuvat ohjaavat kehoa, jos painotus on kehossa eikä ihan vain muun ajattelussa. Kasvainta ajatellessaan aina pitäisi antaa keholle ohje pienentää kasvain ja liuottaa se pois. Kömpelyys suurentaa mielikuvissa alueita ja hienomotoriikka sekä kenties viileänpuoleisuus pienentää. Sosiaalinen silmä, jolla havaita elämäntapa ja tekemisentapa ja niiden vaikutukset siihen, millaisia liikket tarkalleen ovat, parantaa hienomotoriikkaa paljon yhdessä tunnelmatajun kanssa. Pelkkä sosiaalisuus, etenkään jonkin verran piittaamattomalla ihmisillä ei töhän riitä. Olisi varottava vaikutteita muilta esim. kömpelöistä isoista kehon osista tai piittaamattomuudesta.

8.12.2020   Syöpäkasvaimiksi oeltettuja on kai monen eri tyyppisiä, jotka voivat olla muusta syystä syntyneitä ja siksimuuta kautta parannettavia, ja olisi kai olennaista, ettei sotke niitä erit yypin pahkuroihin, näppylöihin ym. Näitä ovat mm pigmenttiläikät, näppylät, myttyyntyneen olon tuomat pahkurat, vakiintuneisuuteen liittyvät kehon piirteet kuten esim. että hyvä näin pidän kehoa näin, tai mielestäni joillakin on valkoisen oloisia kuin kasvaimia jotka tuntuvat liittyvän jotenkin jääkaappiin eli ovatkohan tropiikkilaisten piirteitänuo, ja ajokset eli paikalliset tulehdukset tms kai kehossa olevien tikkujen, hyönteisten pistojen tms epäpuhtauksien vuoksi, muina syinä kai myös ihan toisentyyppisten epäterveet tavat pitää kehoa, keholla kiinnittyminen rakennettuun elollisen sijaan, huono ruokavalio, mutten näitä siis tunne eli niitä voi olla monenlaisia, esim. asentovirheisiin liittyviä paksuntumia tms ja toisilta sosiaalista kautta tulevia virheitä tapaan pitää kehoa ja olla asioiden kanssa tekemisissä. 

10.12.2020   Minulla on vaikutelma, että ainakaan kaikki pahkurat eivät ole kasvaimia vaan vakiintuneiden asentojen ja asenteiden tuomia, esim. kun osin vaihtaa uudentunnelmaiseen tekemiseen eikä oikein huomaa siinä, että miten omat tottumukset siihen nähden menivät. Mutta periaatteessa siis tekemisentapaansa ja liikkumistaan tervehenkisemmäksi vaihtamalla pääsisi moisista pahkuroista eroon. Niilläs iis olisi luonnostaan samat paikat ja rytmi kuin tavallisilla asennoilla, tekemisentavoilla, asenteilla elekielessä jne, mutta joskus niitä näyttää tulevan myös muille kohdin ja muunrytmisinä, mutta minulla on vaikutelma, että silloin kehoon on vaikuttanut joku tavalla, jonka tyylilaji tuo mieleen Ilkka-nimiset miehet eli kyseessä on kai ilkkuva versio toisen tavasta pitää kehoa, että "ensin näin ja sitten noin ja sitten voíelä noin ja noin ja noin, mitäs siitä sanot, onko noin hyvää ja viisasta elää". Eli auttaisko siihen huomata sosiaalisuudessaan, että joku kanssasi tekemisissä oleva, esim. sisarus, henkilö joskus samssa huoneessa, jonkin kiinnostuksenkohteesi henkilökontaktejasi, tms, ilkkuu kehollesi ja tavoillesi? Tässä siis ongelman syy kai on, että olettaa tuon toisen tavalliseen tapaan luotettavaksi, sivistyneeksi, kehoon liittyen vain järkeviä hyväätekeviä varmasti vaarattomia ja terveellisiä ehdotuksia tekeväksi eikä kehon kohdalle tai kai välittömästi kiertokautta kehoon vaikuttaen huonoja keholle sopimattomia ehdotuksia tekeväksi. Eli syynä on perusteeton turvallisuuden tunne tai jonkun vakuuttelut, että kyllä tuo on ihan sivistynyt kaikin puolin, tai sitten oma sosiaalinen silmä on heiukko tai mukavuudenhalu, urautuneisuus tai tottumus tuo esim. työparin käsitykset mahamakkaroistasi työtä keskittyneesti tewhdessäsi omaan kehoosi eikä vain hänen hirtehishuumorinsa kukkasiksi, että "kaikenlaista sitä".

Tämän käsityksen mukaan, jos ihmiseltä leikataan jostain syöpäkasvaimeksi oletettu muhkura, paakku tai mikä lie, niin se on kenties ollut jokin sellainen, ettö ihminen on tottunut pitämään kehoaan sillälailla, se on jotenkin tuttu vire ja ihmisen mielestä hyvä, hyvää turvallista oloa tuova tms, ja niin jos se leikataan pois, niin heti pitää jotain muuta kohtaa sillä lailla, korvikkeeksi kenties muutamaa, eli ongelma ilmenee uudelleen muualla olematta syöpätaudista kyse vaan pikemminkin tunne-elämän taipumuksesta turvata kehon pitämiseen tietyntunnelmaisesti, mihin kai auttaisi tervehenkinen turvallinen elämä, elämänviisaus yms. Mutta voi kanssa olla, että jos ja kun leikkaus kauhistuttaa paljon, etenkin kai vaistotasolla, niin jonnekin huomion piirin ulkopuolelle, missä ei tarkoin silmin toivo, että kunpa menisi hyvin, vaan ont unnemytty jossakin katvealueella, niin keho voi mennä erilaiseksi siinä, koska tunnevire, jolla sitä seutua pitää, on erilainen kuin muulla keholla,m vähän kuin pala kurkussa tunne jossakin katveessa, ja niin sitä voidaan luulla syöväksi, mutta tämän näkemyksen mukaan niitä ei kai ole hyvä leikata pois vaan olisi panostettava tervehenkiseen elämänviisauteen ja sen mukaiseen elämään.

Kanssa jos on rankkaa, niin syöminen voi välillä jäädä liian vähäiseksi, kuinolisi paastonnut, ja silloin on epäenergisempi, ja jos siihen päälle lisää läskiä, niin se on vähän kuin kasvain, eli parempi olisi olla napostelevaisen energinen. 

Miksi mieli vaikuttaa kehoon, etenkään toisen mieli, on kai että mielikuvat siitä, millainen keho on, ohjaavat kehon kykyä parantua ja muuntua tilanteen mukaan, ja keholle pitäsii aina antaa ohjeeksi vain terveysmielikuvia ja kehotus tervejtyä ja korjata viereisiäkin osia täyteen terveyteen, mihin puiden oksien tunnelman vire ihmisen liikkuessa on hyvä ohje. 

Jos sitten ajattelee muun tyypin kasvaimiakin eikä vain muhkuroita yms,niin voiko olla, että niiden syntyyn vaikuttaa se, että kehon osat ovat kovin eri tavoin pidetyt, eivät niin tasapainoisesti kokonaisuutena, vaan esim. suolartasapaino ja lämpötila voivat vaihdella paikasta toiseen. Sellaiseenkai auttaisi MEDITAATIO, ei mikään kehon tarkkailu"meditaatio" vaan tavallinen hengityksen tarkkailumeditaatio ja ympäröivän maiseman & elämän kanssa tekemisissä oleminen arjessa liikemeditaation tapaan ja keho vain sen kannalta enemmän hahmotettu, että mikä on liikkumiselle hyvä. Eli hengitysmeditaatiossa seurataan hengitystä, tarkkaillaan sitä ja sen vaikutuksia (terveiltä osin, terveellä tavalla, elämänviisaasti, tms) kehoon ja mieleen ja kontaktiin ympäristöön yms, eli oikeastaan ihan vain tavallisesti hengitetään la tunnetaan ilman virta nenässä jne ja pyritään olemaan luonnollisesti, pakottamatta, istumaan hyvässä asennossa paikoillaan muttei jäykästi vaan niin kuin on liikunnallista ja luonnollinen ryhti selkä suorassa kuten liikuntaharrastus tuo, ja tunteidenmukaisia pyritään myös olemaan ja ajatuksia tulee ja mene muttei kehitellä niitä vaan keskitytään tuntemaan aistimuksia ja olemaan tasapainossa, nauttimaan tästä hetkestä ja pakottamattoman huomion tuomista kauneusaistimuksista ja jotenkin viisaammasta tavasta olla asioiden kanssa tekemisissä, ei niin palikkajärkisestä,tökertöstä eikä keinotekoisesta vaan pikemminkin motivaation muakisesta ja arjen persutekemisten ikiaikaista tervehenkistä perusmuotoa, perusvirtaa arvostavasta, ja siitä löytää pakoton hereillä oleva elämisen tapa, joka on samaan tapaan luonnollinen kuin ihan vain hengityksen kulku tms pakottamaton peruseläminen, kun siitä on harrastunut tai kaipaa lepotaukloa arjen hälinästä, ja myötäeläväkin pyritään olemaan, se on huomiokyvylle hyväksi, sillä kuljetaan myötävrírtaan kuten asiat tapahtuvat eikä keinotekoisesti väkerretä, mutta idea siis ihan vain istua rennosti selkä suorassa ja seurata hengityksensä kulkua ja siinä sivussa oppia hyvä pakottamaton huomio eli meditaatio.

22.12.2020   En tiedä, riippuuko tämä ihmisestä, mutta minusta, jos olen koskettanut tai ajatellut jotain näppylääni, että mikäköhän se on, uskaltaako sitä rapsuttaa, niin kai muutamaa sekuntia tuon kehoa kuulostelevan ajatuksen jälkeen on mieleeni noussut usein sana ja mielikuva näppylän tyypistä, esim. "tavallinen näppylä, saa rapsuttaa, muttei ole kidettä", "näppylä, jossa on kide, joka mielestäni pitäisi rapsuttaa pois", "rupi, onko jo irtoamisvaiheessa", "luomi, älä rapsuta" ja "ajos, mikäköhän nyt on kehon epäpuhtautena". Mutta tämä kyky on riippunut sosiaalisista vaikutteista, sillä jos joku dominantti määräilee, ettäniin ja näin pitäisi, niin silloin se ei mene ollenkaan samoin, vaan huomiokyky on jotenkin tönitty pois, ja silloin ei esim. osaa puristaa näppylää niin, että kide lähtisi irti, ja niin tulee kumma puristeltu kiteellinen näppylä, jonka vasta omassa rauhassa myöhemmin voi osata ottaa kiteen irti. Mutteivätnämä kai ainoita mahdollisia tiedotteita ole, vaan joiltakin tulee vaikutelma esim. sanasta "jääkaappi" (tropiikkilaiselta) tai "sohva" (mukavuudenhaluiselta) tai "muhkura, huono asento,liikuntaa pitäis harrastaa". Eli on huomio näppylässä tai muhkiurassa ja sitten selvempi kuva siitä, minkä tyyppiseltä se vaikuttaa, jasiihen lkinkittyy kuva siitä näppylä- tai muhkuratyypistä, mihin sitten jostainmuistaa sanan ja kenties ohjeen.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

B413. Kuivat silmät ja elämänmakuisempi katsomistapa

Jos silmät ovat liian kuivat, johtuuko se siitä, että taoittelee kuivaa järkeä painottavaa lähestymistapaa, käyttää sellaista tyylilajia? Eikö silloin rehevämpi elämänmakuisempi tapa katsoa toisi silmiin normaalin määrän kosteutta ja toimivuutta.

30.10.2018   Auttaisikohan kuiviin silmiin syödä vähän kuivia vihreitä lehtiä, esim. koivunlehtiä tms syötäväksi kelpaavaa vaaratonta (koivunlehdistä kai tehdään teetä) tai kuivaa ruohoa vaikka.

maanantai 14. marraskuuta 2016

B412. Parantamistaidoista kiinnostuneille hidasjärkisille miehille

Moni on kiinnostunut terveenä pysymisen ja parantamisen tadoista sekä terveistä elämäntavoista, ajattelee niitä hyödyllisiksi osata elämän varrella. Ainakin pääkaupunkiseudulla monella myös oli tällaisia taitoja ja etenkin terveitä elämäntapoja arostettiin ja niistä saatiin parempaa elämää. Mutta mites sitten jos joku on liian hidasjärkinen? Miten he voisivat oppia esim. vanhemmalla iällä?
Parantaminen ja terveet elämäntavat ovat elämänalueita, joita oppiakseen, kuten muitakin elämänalueita, tulisi harrastaa niitä harrastuksenaan ja opiskella niiden taitoja. Ensinnäkin tarvitaan havaintokyky noista asioista ja elämänkokemusta. Eli vähän niin kuin maalatessa kiinnitetään huomio äreihin, muotoihin ja tunnelmiin, niin terveistä elämäntavoista ja terveenä pysymisestä oppii kiinnittämällä huomiota ihmisten elämäntapoihin ja elämäntilanteisiin. Esim. onko ulkoilevainen, urheilevainen, lueskelevainen, sisällä pysyttelevä, ruokakeskeinen, nälkäinen, töistä väsynyt, innostunut, energinen yms ja miten paljon. Niin sitten vaivoistakin huomaa, kuka on taipuvainen millaiseenkin vaivaan, ja niin välttämällä noita elämäntapavirheitä välttää nuo vaivat.
Elämäntavoissa olisi huomattava vire, motivaatio, tekeminen, jaksavaisuus jne vuorokauden aikoina ja eri tekemisten aikana ja jälkeen kunne arki taas on palannut tavalliselleen. Ei käy olla koko ajan pondeeraava vaan olisi oltava tekemiskeskeisempi ja hahmotettava ajattelun iirin asiat näköaistilla eikä ihan vain kehon tuntemuksinja korvin tai sanoja sompaillen. Lastenkasvatuksessa kenties joidenkin mielestä oli hyvä, jos isä oli selvästi pondeeraava, niin lapset miettivät asiat läpi, muttei sellainen ole hyvä koko elämään vaan pitäisi tehdä muutakin ja ihan vauhdilla ja hyvällä laadulla.

B411. Pakkassokeus ja Jouluyö, juhlayö

En tiedä, onko tällaista vaivaa ollenkaan, mutta villakoirani kysyi, että mitä tehdä, jos koira on ulkona pakkasessa ja se ei näe, kun silmät ovat niin kylmenneet. Niin joululaulut lämmittävät, erityisesti kai Jouluyö, juhlayö. Eli voisi laulaa hiljaa itsekseen siellä pakkasessa ja mennä pian sisälle lämpimään, sekä toki muutoinkin suojata silmiä kylmältä ja lämmittää niitä varoen rikkomasta niitä kömpelyydellä tai ajattelemattomuudella.

9.11.2018   Silmien ei saisi antaa viiletä, saati sitten kylmetä pakkasessa ulkoillessa. Siksi ei saa katsoa surullisin paikallaan enimmäkseen seisovin silmin vaan reippain silmin, joissa on hyvä lämmin verenkierto ja jotka liikkuvata luomen lämpöön milloin miltäkin puolen.

lauantai 12. marraskuuta 2016

B410. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXIII * Maisemahahmotuksesta herkkyyttä

Joskus jos on vikaa kehossa, niin samanaikaisesti kramppaa tai on tukossa tai jotenkin tavallista eponnisempi. Silloin kai auttaa tehdä elävöittävä kevennys, joka avaa huomion maisemamaisesti maailmaa hahmottavaksi, herkän tunnelmatajuisesti, esim. etenkin rukouksen myötä tai hyvän toivomisen kuten jouluna. Silloin tuon maisemahahmotuksen ainakin isolta osin voi saada tervehenkisesti esim rukouksen tai hyvän toivomisen myötä, ja niin tuosta herkästä tervehenkisestä maisemasta voi ulottaa samantyyppistä herkkää vaalivaa tunnelmatajuista huomiota ja seesteisyyttä kroppaan sen verran kuin kulloinkin tuntuu luonnistuvan, ja aloittaa uudelleen maiseman herkkyydestä tai rukouksesta, jos hukkaa idean toimivuuden. Silloin krampit lievenevät, pölkkypäisen hahmotuksen sijaan tulee herkkä elävöittävä seesteinen vaivat pois liennyttävä huomio. Ja jos sillä onnistuu valtaamaan koko kropan lähialueineen ja elämäntilanteineen ympäristöineen rukoiltuina maailmanhahmotuksineen, niin se on viisaampi eheämpi näkökulma, jolla voi hahmottaa, miten parantua ja miten paremmin olla ja jota myöten voi parantua.
Mutten luule tätä maneerinomaisesti käytettynä hyväksi vaan vain hätävarakeinona, sillä se laimenee ja muuttuu valheenomaiseksi, kun herkkää hahmotustra vain kulutetaan eikä luoda uudelleen tervehenkisessä muodossa. Eli pulassa sitä ehkä voi muutaman kerran käyttää tai jopa muutamana päivänä, muttei tavallisetsi päivittäin eikä mieluummin edes kerran viikossa, vaan pitäsi saada kroppa pysymään terveenä muuten tai sitten olla niin uskonnollinen tai hyväntahtoinen luonne, että luonnostaan lataa tämän tyypin huomion akut usein ja hyvällä laadulla, rehellisesti.

tiistai 8. marraskuuta 2016

B409. Vänkyrä selkäranka ja kassin kantaminen hyvällä tavalla

Skolioosi eli vänkyrä selkäranka syntyy kai, kun tavanomaiset asennot, joissa istuu tai muuten on, ovat jotenkin toispuoleisia ja eivät niin urheilullisia. Jos siis olisi selälle tavallisen tyyppistä liikettä kuten vaikka kassin kantaminen jossakin käydess, minkä tekisi koko ajan hyvällä tavalla liikkumisen ja selän asennon kannalta, niin toisiko se selälle luonnollisen asennon? Lisäksi pitäisi välttää toispuoleisia asentoja ja epäsymmetristä rasitusta. Kassin kanssa olisi hyvä, jos sen välillä vaihtaisi puolelta toiselle, väliin olisi kevyt a väliin painava ja kiinnittäisi kovin huomiota siihen, että kantaa hyvällä tavalla etenkin asennonvaihdokset, ja esim. jotakin kassista ottaessa kenties harjoittelisi hyvällä tavalla liikkumista ja kassin kannattelemista saman aikaan eikä vain rojauttaisi sitä pöydälle tms. Siis ryhti, selän pienet kierrot ja lihasten kantavuus juuri selässä sekä raajat ja selkä tasapainoisesti liikkuminen.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

B408. Suurentunut aataminomena ja ettei tulkkaisi tekniselle insinöörimäiselle kielelle elämää

Suurentunut aataminomena näyttää insinöörimäiseltä. Voisiko se liittyä tekniseen insinöörimäisyyteen lähestymistaassa elämän ilmiöihin, lähinnä kai siihen, että liian hanakasti tulkkaa muun elämän ilmiöitä tekniselle insinöörimäiselle kielelle. Eli sitä pitäisi silloin vähentää, jos haluaa pienentää aataminomenaansa.

lauantai 5. marraskuuta 2016

B407. Terveyskeskusten nimeämisestä

En ole kovin hyvä sanojen kanssa, mutta näitä ohjeita kirjoitellessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, että terveysmielikuvat tukevat paranemista. Siksi on huono, jos "terveys"-sanaa käytetään yhteyksissä, joissa miettii jotakin vähemmän tervettä kuin oma ja tuttujen tavallinen elämä. Mielikuvat terveydestä tulisi saada jostakin erikoisen terveestä, kuten vaikka hyvin sujuva urheiluharrastus, joka on kiva, tai luontoretki, loma-aika työputkevn keskellä, tunteidenmkaisuus, vapaus, tervehenkisyys, yms
Siksi on huono, kun terveyskeskusten nimessä on tuo sana "terveys". Samantapaisesta syystä ei kai "keskus"kaan sopisi terveyskeskusten nimeen. Mikkeliläisten kuulemma ehdottama sana "hyvinvointikeskus" kuulostaa samalla suunnalla pieleen menneeltä, huonolta elämän hyvinvoinnille ja hyvinvointitaidoille.
Mutten ole niin yvä sanojen kanssa, että osaisin ehdottaa sopivaa nimeä. Jos oikein kuvaavaa ajattelisi, niin pidempää asiaa pyöriteltyäni mieleeni tuli ensimmäinen kuvaavan oloinen yritelmä: "sairastamisapu", siksi kun sairastaessa kaipaa terveyskeskusta, ei sentään sairaalaa, jollei isompi vaiva ole, ja terveyskeskuksessa vain käydään jotakin apua hakemassa. Esim. haava tai nilkan nyrjähdys ei ole tauti mutta sitä sairastetaan, mistä tuli tuo muoto "sairastaminen". Usein lyhytaikaisempia vaivoja sairastetaan ja pidempikestoisista sanotaan, että on sairaana.
Mutten noita osaa ollenkaan, kun en ole sanoissa taitava. Olen kirjoittanut paljon, mutta vain asiatekstiä ja isolta osin englanniksi tai muin perustein, esim. opetuksellisesti ilmaisuja hakien.

Kanssa pidin anhaa hätänumeroa hyvänä: 000 viittaa jumalan apuun, minkä koin hyväksi. Kolme viittaa kristinuskoon ja nolla voisi olla käsitteellistämätön aina läsnä olea jumalan taso, joka tulisi hädässä apuun. Sen sijaan nykyisestä hätänumerosta 112 en tajua, että mikä siinä niin hyä olisi hätään joutuneen kannalta ja satakaksitoista sekä kaksi päivämäärää ja luku 12 tuleat usein astaan ja on kovin huono sotkea niihin mielikuia onnettomuuksista, en halunnut onnettomuuspäiviä kalenteriini! 000 ei tule melkein koskaan vastaan, koska tuhat, 1 000 on eri luku sisällöltään, siinä ei ole painotus nollissa vaan tuhannessa, joka on paljon isompi.

Samasta syystä kansainvälinen hätämerkki SOS on huono onnettomuusvaikute sosiaalisille suhteille, myös englanninkielisellä alueella. Se kai tulee morsemerkeistä . . .   - - -   . . . joissa kolme on kai valittu siksi, että se on jumalaan viittaava, nopea ja selkeä. Mutta muuten kuin sähkötyksessä voisi kai hätämerkki olla yhtä hyvin jokin muukin.
Mutta pitääkö kansainvälisessä onnettomuusavussa, kuten vaikka merillä laivan sähköttäessä apua, olla sosiaalisen silmän mukana erityisesti, koska eri kulttuurin ihmisille helpot reitit ja itsestäänselvyydet sekä kielenkäyttötavat, ajattelutavat yms ovat erilaiset ja vaikuttavat paljon käytännön toimintaan. Sen sijaan saman kulttuurin keskellä kai elämänviisauden kannalta hahmottaminen olisi tärkeää: mikä hänelle on elämässä tärkeää nyt varjella, mihin tulee helposti ylirasitus, jota olisi varottava, mitä terve elämä tässä ilmastossa edellyttää, ja minkä varaan hän hyvin niin kuin kaikki muut osaa tässä onnettiomuustilanteessa hyvin rakentaa, yms että jätettäisiin tilaa terveelle elämälle tulevaisuudessa eikä esim. väännettäisi jäseniä ajattelemattomasti tai liian isolla voimalla.

28.4.2022   Minulle on viime vuosina syntynyt käsitys, että Suomessa on ulkomaalaistaustaisia palkon isompi osa väestöstä ja mm hoitoalojen henkilökunnasta kuin mitä yleensä mainutaan, ja se selittää mm säätaitojen puutteita ja terveiden elämäntapojen osaamisen puutteita. Monesti syntyy mielikuva, ettei joku laihdutuskuurilaisen oloinen ymmärrä, ettei sana "terve" viittaa sairaanjoitoon ja sairauksiin vaan terveenä elämiseen. On kuin ulkomaalaisilta puuttuisi terveyteen viittaava sana ja olisi kaksi sairauksiin viittaavaa sanaa. Silloin sanan "terve" käyttö terveydenhoidon merkutyksessä ei tul parantavia mielikuvia terveydedtä vaan tuhoaa mahdollisuuden viitata tavallisessa puheessa terveenä elämiseen ja sen elämäntaitoihin. 

B406. Aivokalvontulehdus ja pakottamisen vähentäminen

Luin netistä lasten aivokalvontulehduksen oireista:
"Aivokalvontulehdus, oireet
Aivokalvontulehduksen ensimmäiset oireet ovat usein lievät, kuten kuumetta, nuhaa ja yskää. Oireet pahenevat ja aivokalvontulehduksen perinteiset oireet ilmaantuvat: päänsärky, kuume ja niskan jäykkyys.
Tautiin voi liittyä muitakin oireita: oksentelu, valonarkuus, lihaskouristukset, huonovointisuus, punainen ihottuma tai punertavia näppylöitä iholla, jotka eivät häviä painettaessa (pienet verenpurkaumat eli petekiat), energianpuute, väsymys, tajunnantason lasku.
Vastasyntyneillä oireet ovat epämääräisempiä: vauva voi itkeä enemmän, syödä huonosti, olla ärtynyt etenkin sylissä, pulautella tavallista enemmän, oksennella ja vauvan kehon lämpötila voi laskea.
Jos lapsella on aivokalvontulehdukseen viittaavia oireita, ota välittömästi yhteys lääkäriin tai soita ambulanssi.
Komplikaatiot Aivokalvontulehdus voi muuttua nopeasti hengenvaaralliseksi tilaksi, johon liittyy sokki, verenkiertohäiriöt, verenpaineen lasku, tajunnanmenetys ja sydämen tai hengityksen vajaatoiminta.
"
Tuo ja nettisivun http://www.terve.fi/73299-mita-aivokalvontulehdus-on kuva toivat mieleen henkilön, joka väittää jonkin asian olevan tietyllä tavalla, vaikkei se tarkkaan ottaen ole niin. Ja sitten kun uhataan tuota hänen turvakseen tekemäänsä järjestelyä, että elää tietyn teoriaperspektiivin mukaisesti, kenties kuin rivitaloasukas, niin tuo osin pieleen menneestä kauniimmasta perspektiivistä luopuminen huolettaa häntä niin, että tulee kuumetta ja päänsärkyä. Tuo toinen perspektiivi, johon tulisi siirtyä, taas huolettaa niin, että tulee nuhaa, ystkää ja niskan jäykkyyttä. Jos pidemmälle tuohon ei-toivomaansa perspektiiviin pakottaa, niin tulee oksentelua, lihaskouristuksia kenties. Ja jos uusi perspektiivi näyttää tavallaan paremmalta, niin näppylöitä vanhan perspektiivin rippeitä kuvastamaan. Jos haluaa pysyä vanhassaperspektiivissä, niin ristiriita voi tuoda energianuutetta, väsymystä ja tajunnantason laskua.
Vastasyntyneellä oireet tulevat tuon rivitaloasukasmaisen perspektiivin omaksumisen keinotekoisuutta vastaan tai oksentelu ehkä ilman tuota teoriaperspektiiviä toimimisen huolettavuudesta.
Jos pakkoa edelleen käytetään ja tilanne huolettaa henkilöä kovin suuresti, niin siihen voi liittyä shokki, verenpaineen lasku ja takunnan menetys sekä sydän ja hengutysvaikeuksia

Aikuisten aivokalvontulehduksen oireista netti http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00558 kertoo:
"Korkea kuume, päänsärky, sekavuus ja tajunnan häiriöt ovat tyypillisiä bakteerin aiheuttaman aivokalvotulehduksen oireita. Jokaisella sairastuneella on ainakin jokin näistä oireista. Virusaivokalvotulehduksissa oireet ovat kuume, päänäsärky ja joskus silmien valonarkuus. Tajunnan alentumista tai muita hermosto-oireita niihin ei liity, jos kyseessä on vain aivokalvojen tulehdus, mutta keskushermosto-oireita ilmenee, jos taudissa on mukana viruksen aiheuttama aivotulehdus (ks. «Aivotulehdus ("aivokuume")»7)."
Nämä kuulostaisivat huonosta teoria perspektiivistä pois vaihtamista jonkin asianhaaran tai jonkun ehdotuksen vuoksi miettivän oireilta: tavallaan ollaan vanhassa, joka ei kanna kyllin hyvin, ja ailahtelevasti yritetään käytännönläheisempää perspektiiviä omaksua osan aikaa, kai ainakin osin puolella miellellä vain. Virusaivokalvontulehduksessa henkilö kai yrittäisi pitää kiinni huonosta liian ulkoa luetusta teoriaperspektiivistään, vaikkeipitäisi.

Niinpä pakottamisen välttäminen, tervejärkisyys, tervehenkisyys ja "Elä ja anna toisten elää" voisivat auttaa, jos pääpaino olisi lapsilla pakottamisen välttämisessä ja aikuisilla terveen järjen opettelussa.

B405. Järkevyyden puute ja ajattelukurssini

Jotkut kai tuumivat, että tautien parantamisesta oppisi ison osan, jos olisi kunnollinen järki. Kunnollisen arkijärkisen tyyppisen objektiivisen ajattelun voi oppia ajattelukurssistani http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html .

"207. Jos joltain ihan ok näkökyvyn omaavalta tuntuu puuttuvan järki kokonaan, niin voisiko hänellä luettaa ajattelukurssini (http://pikakoulu.blogspot.fi tai http://quickerlearning.blogspot.fi) ja pyytää aina silloin tällöin vastaamaan sen näkövinkkelistä, ihan vain sitä ja arkista peruselämänkokemusta käyttäen muutamaan selkeään tehtävään, ja sitten myöhemmin kulkea jossakin jokin reitti tms jonkun tuohon tapaan järkevän seurassa ja sitten selittää noihin kokemuksiin ja tapahtumiin liittyviä perusasioita tuon ajattelukurssin näkövinkkelistä ja lisäksi jokin omakin mielipide, tekeminen yms tuon ajattelukurssin tavalla, ja ajan myötä ajattelukurssi (rakenteet hahmottava maisemakatse puutarhatyön tapaan) sitten jatkuvaksi osaksi repertyuaaria harjoituksen ja tottumusten myötä."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

B404. Tervola nimestä vielä, Healthsing

Tulin tässä miettineeksi Iisalmessa asunutta isoäitini ottoäitiä Hanna Tervolaa, jonka tapasin vain kerran, olikohan seitsemän tai kahdeksan vanhana. Hänellä oli ongelmana, että häneltä kysyttiin sairauksista. Mutta näin aikuisena kun muistelen, näitä omia ohjeitani laadittuani, niin ei hän tainnut olla parantamistaitoinen.
Sen sijaan Helsingissä, mistä olen kotoisin, oli ihmisillä omaa parantamisnäkemystä, jota pidettiin terveiden elämäntapojen osaamisen osana. Lieneekö siis pikemminkin nimi Healthsing kuin jokainen Tervola-sukuun avioliiton kautta tullut? Vai lieneekö pääkaupunkiseutulaista osaamista laajemmin? Siellähän toki yritettiin, kaikki yrittivät, vaalia kaikenlaista, mitä pääkaupunkiseudulla kuuluisi, jotta se olisi hyvä pääkaupunki maalle.

7.12.2016  Japaninpystykorvani Vaapukka on viime ajat ollut harrastunut sairaanhoitajatädeistä yms. En oikein tiedä, mistä se niistä saa tietoa, mutta vaikuttaa siltä kuin heillä olisi liian suuri työtaakka, minkä vuoksi ovat mm lihonneet ja menettäneet parantajanlahjojaan. Vaapukka näyttää jossain määrin parantamistaitoiselta, mutta työhönsä urautuneista sairaanhoitajista yms mallia ottaessaan se tuntuu menettävän taitonsa, on kuin nämä olisivat piipussa kuin flunsassa olija tai vastoin omaa parempaa ymmärrystään vielä väsyneenä työhön pakotettu. Pitäisikö siis miettiä heidän kohdallaan uudelleen työn ja vapaa-ajan määrän suhdetta niin, että lopputulos olisi parantamisen kannalta hyvä: esim. työtä vain puolet nykyisestä ja loiput mökkeilyä, liikuntaa, laulua, käsitöitä yms mitä nyt harrastaat mielellään ja mikä tervehenkistä on, elämää terveemmälle tolalle ievää. Niin paranisiatko silloin potilaat nopeammin ja paremmin? Tuota suunnalta kanssa blogini http://workandfreetime.blogspot.fi   Ja oiskohan tuosta kirjoitelmastani apua tähän?
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva."

Voiko olla, että jos sairaanhoitaja on erityisen sosiaalinen potilaiden kanssa, niin näiden elämänasenne tarttuu. Jos taudin on aiheuttanut se, ettei tule vaalineeksi voimavaroja nykyisin kyllin hyvin yms tervehenkisyyttä, hyvällä tolalla pitävää, ja että toisaalta arjen uoma luo jonkin liian ison painotuksen esim. arvojen tai työmoraalin myötä ja niinjokin prakaa rasituksesta ja siksi sairastuu tai loukkaantuu. iin jos sairaanhoitaja on sosiaalinen ja eksyy samoille uomille samaan näkökulmaan, niin eikö silloin sairastumisalttius tartu, samantapainen tautikin kenties mutta ei pöpöjen myötä vaan siksi, ettei ole sen verran riippumaton, että tarkistanut painotukset ja tottumukset ja yrittäisi oman elämänviisautensa kanssa tervehenkisemmin.

6.5.2017 Noista sairaanhoitajatädeistä vielä. Tämän blogin
kohta 12. sokeritauti
on hyvä monenlaiseen elämäntapojen parannukseen. Usein jos jonkun elämä lähtee rullaamaan hyvin, niin hän näyttää menestyvämmältä ihmistyypiltä, joten sellaisistakin malleista kannattaisi kysellä, että millainen oli lähtötaso ja elämän sujuvuus. Yleensä sellaiset terveiden elämäntapojen ohjeet kai sopivat monelle samassa tilanteessa olevalle, joten kannattaa kokeilla, jos ne kuulostavat yleisellä tasolla olevilta eivätkä henkilökohtaisilta erityisharrastuksilta.

2.10.2017   Ktaselin World Helath Organization'in sivuja ja Suomessa ei näyttänyt olevan toimistoa. Lähettelin malariaohjeeksi sen, että Suomessa paikalliset puulajit auttavat talvella lämmönsäätelyn oppimisessa. Tuli mieleeni, että täällä ainakin olisi terveiden elämäntapojen osaamista, millä ehkäistä tauteja. Voisiko vaikka Helsingissä olla terveisiin elämäntapoihin erikoistunut WHO:n yksikkö? Olisiko se Suomi-kuvalle ja Suomelle jotenkin hyväksi? Ja kai sitä kautta voisi tautejakin yrittää parantaa ja etenkin ehkäistä, esim. tämän blogini taoaan.Ai niin, ja mietin, josko tällaisista ohjeista olisi iloa katastrofialueilla yms, minne ei lääkkeitä yms saada, kun ei näissä mitään erityisempiä tarvikkeita tai hoitoja tarvita.

Kun kirjoitin lämmittelyohjeita ja vuodenaikojen elämisen ohjeita blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.fi , niin syksy ei tuntunut enää niin kylmältä: jokin rasite, mikä ennen tuli siitä, että minulta kai toivottiin tuollaisia ohjeita, kun kerran vuodenajat osasin, niin oli jäänyt pois, vuodenajat leppeämmiksi. Luulen, että sairaanhoidon ym alojen ammattilaisilla voi olla sama ilmiö: jotkut vapaa-ajan ihmiskontaktit toivovat heiltä ohjeita tautien ja vaivojen parantamiseen, mikä lisää heidän omaa sairastelevuuttaan, ja mihin kai auttaisi, jos omalta kotisivulta olisi linkki johonkin sairaille tarkoitettuunohjeesee n, johon voisi sitten lisäillä linkkejä tavallisiin ohjeisiin mutta jotenkin vapaa-ajan tapaan selitettyinä, että miten niitä on mahdollista lukea sairastumatta tai jaksavaisuuden loppumatta. Ja sitten jos joku vielä vaivaisi noilla aiheilla, niin olisi kenties lista "muita sairauksia ja vaivoja", jossa vain linkit johonkin tavalliseenohjeeseen. Mutta jotakin arkista ok vaivaa voisi selittääkin, jos siihen on jokin hyvä kikka tai vanhan kansan viisaus, kuten vaikka flunssa tai tavallinen lasten ei-niin-vakava sairaus.

perjantai 4. marraskuuta 2016

B403. Pänniminen ja isossa kaupungissa asuminen & "Elä ja anna toisten elää" & valinnanvapaus

"Yleensä jos pännii, niin se johtuu siitä, että elämän olosuhteet ja elämän kuviot ovat jotenkin peilessä. Yleensä se kai johtuu siitä, että on yrittänyt ihan samaa ratkaisua kuin kaveri tai naapuri, eikä se tietenkään ole eri ihmiselle yhtä lailla sopinut. Tarvittaisiin isosta mahdollisuuksien kirjoita vapaasti valitsemista omien mieltymysten perusteella, ei taktisesti vaan huojentunutta oloa, mielihyvää, rattoisaa aikaa ja kiinnostavaa tekemistä tavoitellen. Esim. ettei vain muuta johonkin kaupunkiin vaan että kuulostelee, minkä meininki viehättää, mitä ammattialoja pitää elämässä hyväätekevinä itse eikä ympäristöltään arvostuksia perusteluineen kopioiden, mikä olisi sivistynyt tie omalle elämälle, ja valitsee ainakin pidemmän päälle asuinpaikkansa sieltä. Ja ammatissa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa sama: valitsee vapaasti niin kuin kaupungissa voi, niin kuin yhteiskunta pyrkii tukemaan." http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/metsittamisen-ja-maallemuuton-ohjeita.html
Katso myös http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html
ja myös Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi