lauantai 5. marraskuuta 2016

B407. Terveyskeskusten nimeämisestä

En ole kovin hyvä sanojen kanssa, mutta näitä ohjeita kirjoitellessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, että terveysmielikuvat tukevat paranemista. Siksi on huono, jos "terveys"-sanaa käytetään yhteyksissä, joissa miettii jotakin vähemmän tervettä kuin oma ja tuttujen tavallinen elämä. Mielikuvat terveydestä tulisi saada jostakin erikoisen terveestä, kuten vaikka hyvin sujuva urheiluharrastus, joka on kiva, tai luontoretki, loma-aika työputkevn keskellä, tunteidenmkaisuus, vapaus, tervehenkisyys, yms
Siksi on huono, kun terveyskeskusten nimessä on tuo sana "terveys". Samantapaisesta syystä ei kai "keskus"kaan sopisi terveyskeskusten nimeen. Mikkeliläisten kuulemma ehdottama sana "hyvinvointikeskus" kuulostaa samalla suunnalla pieleen menneeltä, huonolta elämän hyvinvoinnille ja hyvinvointitaidoille.
Mutten ole niin yvä sanojen kanssa, että osaisin ehdottaa sopivaa nimeä. Jos oikein kuvaavaa ajattelisi, niin pidempää asiaa pyöriteltyäni mieleeni tuli ensimmäinen kuvaavan oloinen yritelmä: "sairastamisapu", siksi kun sairastaessa kaipaa terveyskeskusta, ei sentään sairaalaa, jollei isompi vaiva ole, ja terveyskeskuksessa vain käydään jotakin apua hakemassa. Esim. haava tai nilkan nyrjähdys ei ole tauti mutta sitä sairastetaan, mistä tuli tuo muoto "sairastaminen". Usein lyhytaikaisempia vaivoja sairastetaan ja pidempikestoisista sanotaan, että on sairaana.
Mutten noita osaa ollenkaan, kun en ole sanoissa taitava. Olen kirjoittanut paljon, mutta vain asiatekstiä ja isolta osin englanniksi tai muin perustein, esim. opetuksellisesti ilmaisuja hakien.

Kanssa pidin anhaa hätänumeroa hyvänä: 000 viittaa jumalan apuun, minkä koin hyväksi. Kolme viittaa kristinuskoon ja nolla voisi olla käsitteellistämätön aina läsnä olea jumalan taso, joka tulisi hädässä apuun. Sen sijaan nykyisestä hätänumerosta 112 en tajua, että mikä siinä niin hyä olisi hätään joutuneen kannalta ja satakaksitoista sekä kaksi päivämäärää ja luku 12 tuleat usein astaan ja on kovin huono sotkea niihin mielikuia onnettomuuksista, en halunnut onnettomuuspäiviä kalenteriini! 000 ei tule melkein koskaan vastaan, koska tuhat, 1 000 on eri luku sisällöltään, siinä ei ole painotus nollissa vaan tuhannessa, joka on paljon isompi.

Samasta syystä kansainvälinen hätämerkki SOS on huono onnettomuusvaikute sosiaalisille suhteille, myös englanninkielisellä alueella. Se kai tulee morsemerkeistä . . .   - - -   . . . joissa kolme on kai valittu siksi, että se on jumalaan viittaava, nopea ja selkeä. Mutta muuten kuin sähkötyksessä voisi kai hätämerkki olla yhtä hyvin jokin muukin.
Mutta pitääkö kansainvälisessä onnettomuusavussa, kuten vaikka merillä laivan sähköttäessä apua, olla sosiaalisen silmän mukana erityisesti, koska eri kulttuurin ihmisille helpot reitit ja itsestäänselvyydet sekä kielenkäyttötavat, ajattelutavat yms ovat erilaiset ja vaikuttavat paljon käytännön toimintaan. Sen sijaan saman kulttuurin keskellä kai elämänviisauden kannalta hahmottaminen olisi tärkeää: mikä hänelle on elämässä tärkeää nyt varjella, mihin tulee helposti ylirasitus, jota olisi varottava, mitä terve elämä tässä ilmastossa edellyttää, ja minkä varaan hän hyvin niin kuin kaikki muut osaa tässä onnettiomuustilanteessa hyvin rakentaa, yms että jätettäisiin tilaa terveelle elämälle tulevaisuudessa eikä esim. väännettäisi jäseniä ajattelemattomasti tai liian isolla voimalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti