Joillakin kai muista ilmastoista muuttaneilla on punertava sekava olo, saamatonkin kai, vähän kuin ruuassa olisi liikaa pöpöjä tai se jotenkin muuten pilaantunutta tai väärän koostumuksen omaavaa. Samanaikaisesti heiltä puuttuu nykyisen ilmaston rytmi ja vire, sen toimeliaisuuden ja huomiokyvyn polveilevuus päivän ja tekemisten kuluessa. Tuo ruoka kai jättää tilaa sentapaiselle toimeliaisuudelle, sen uomalle: ensin aika toimeliaasti eteenpäin vähän kuin liikunnallinen ja tunnelmatajuinen, sitten hetkeksi tauoten kuin männikössä puiden tunnelmaa ja kauneutta, hetken tunnelmaa ihailemaan jäänyt, sitten taas reippaasti ja polveillen jatkamaan matkaa ja tekemisiä, ja taas hetken tauoten, jne.
17.7.2017 Jollei osaa ilmaston virettä sen vertaa, että osaisi käyttää ruuan ilmaston vaatimat ravintoaineet, niin luultavasti on muuttanut liian kaukaiseen ilmastoon. Olisi ennen kaikkea palattava alkuperäiseen maanosaan, niin siellä on kai oltu sosiaalisia saman maanosan eri seutujen elämäntapojen kanssa ja niin niiden perusvire, niiden elämän perusuoma, tavallinen tekemisentapa ja näkövinkkeli on helpompi omaksua ja niin oppia elämäntapa, elämänrytmi ja ilmastotaidot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti