tiistai 14. maaliskuuta 2017

B470. Pöptartunnat ja sosiaalinen maailmankuva, että kuka harrastaa mitäkin harrastusta mitenkin taitavasti, yms

Pöpötartunnoista ja sosiaalisista elämänuomavaikutteista
Minua hämmästyttää, että näiuden parannusohjeiden perusteella pöpötartunnat eivät olisi tyypillinen taudin tai vaivan syy vaan jokin huono tottumus, väärä painotus tms. Pöpöjä kumminkin on ja jos on hellettä, niin niitä on enemmän ja pakkasella voi vaivata antiseptisyys. Voiko pöpötartunta siis olla elämänuomavaikute, jota pöpöt kenties kantavat. Silloin pöpöinen olo tarkottaisi, että on jotakin elämänvinkkelivaikutetta kamalan paljon tai kenties useampaakin. Siinä on se hämmästyttävä piirre, etteivät vaikutteet tule niistä henkilöistä, joihin itse kiinnittää eniten huomiota, vaan -arvaus - ehkä pikemminkin henkilöistä, jotak kiinnittävät sinuun huomiota kuin kahdella sormella sinua tökkäisivät, jotenkin koulumaisesti, roistomaisesti, sorkkien, sivistynyttä vieraiden ihmisten etäisyyttä suurempaa kontaktia hakien, kenties ajatusohjatusti hakien. Mutta ovatko muut tavallisempia, sivistyneempiä, ovatko he uoma, jossa elät, ja nämä pöpöjä lähettävät, joista voi sairastua, ovat niitä poikkeuksia ja siksi kiinnittävät huomiota? Elämäntapavaikutetta tulee erityisesti ystävällisyyden myötä, mutta tuleeko myös silloin, kun joutuu säätymään ottaakseen jonkun huomioon? Jos henkilöt eivät luokitu kiinnostuksenkohteidensa, elämänalueidensa ja taitotasonsa sekä vaalivuutensa/vastuuntuntonsa mukaan, vaan sikin sokin sinne tänne, niin tuleeko siitä helpommin pöpömössö, ja koulumaisesta luokittelusta että se ja se harrastaa sitä ja sitä, tulisi selkeämpi viileämpi olo?
Jaa, no tiedä tuosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti